Nörttilandian sumuiset vuoret

Täällä on tänään ollut aivan käsittämätön sumu. Monestikin täällä on aamusta hieman usvaa, mutta tänään töihin ajaessa huomasi että oli hieman normaalia enemmän. Päivä oli aika viileä, eikä sumu hävinnyt päivän aikana minnekään joten sai ajella kotiinkin hernerokassa.

Nyt se on tainnut käydä viimeistään selväksi, että tuo meillä asuva mies on nörtti. Useimmat (normaalit?) ihmiset jotka ostavat tietokonetta, käsittääkseni kävelevät tietokonekauppaan ja latelevat tiskiin ominaisuudet joita koneeltaan tahtovat. Ja sitten ne kävelee seuraavaan putiikkin ja kysyy sieltäkin tarjouksen. Ja jos oikein näkevät vaivaa niin surffaavat vielä netistäkin jokusen paikan. Tämä meikäläisen kaksilahkeinen puolestaan surffaili noin pari viikkoa netissä, tilasi yhden osan sieltä ja toisen täältä. Tietysti Sulo Viléninä sieltä mistä halvimmalla sai. Tänään kotimatkalla hain viimeiset paketit ja nyt se istuu onnesta soikeana pöydän ääressä ja survoo mustaan laatikkoon kaiken maailman prosessoreita ja muita hilavitkuttimia. Toivotaan vaan että se on näppärä nörtti, ettei ala kuulua rumia sanoja siinä vaiheessa kun painaa ensimmäistä kertaa starttinappulaa. Minä kun en kykene moisissa asioissa auttamaan, itselläkin on ollut pikkubroidin auttava puhelin joka kerta kun kone on tökkinyt. Ei onneksi kovin montaa kertaa :) Hyvä puoli tässä on se, että jos siitä laatikosta alkaa nousta savu kun siihen kytkee sähköt niin meillä on eteisessä jauhesammutin. Ei siis pala koko mökki.

Lauantaisesta leffakeikasta vielä sen verran, että täällä tuo 3D-leffojen katsominen vaatii pienen investoinnin leffalippujen lisäksi. Suomessa, ainakin pari vuotta sitten, 3D-lasit olivat salin etuosassa josta jokainen noukki omansa ennen elokuvan alkua, ja palautti ne samaan koriin elokuvan loputtua. Täällä lasit pitää ostaa omaksi. Ei niiden hinta ole mikään päätä huimaava, noin 2,5 euroa, mutta silti. Tuon Tintti-elokuva nimittäin oli 3D. Enkä minä tietenkään sitä huomannut siinä vaiheessa kun katsottavaa elokuvaa netistä valkkasin. Enkä siinä vaiheessa kun niitä lippuja varasin. Enkä siinä vaiheessa kun sain lippuvarausvahvistuksen. Siinä vaiheessa alkoi joku kello päässä raksuttaa kun lippuja leffateatterissa lunastaessani huomasin että puolella porukasta oli rillit kourassa. No elokuvateatterin setä vahvisti luuloni, ja nehän piti sitten ostaa. Taas. Kun ne vanhat oli kotona. Että ihan vaan teille tiedoksi, että kun tulette kylään niin voidaan mennä leffaan katsomaan ihan 3D:tä. Meillä on nyt neljät lasit. Mikäli itseäni yhtään tunnen niin jonkun ajan päästä niitä on kuudet.. tai kahdeksat..tai.. Sit mä taidan mennä leffateatterin ovelle myymään niitä kahdella egellä :)

Laiska sunnuntai

Heräsin tänään ensimmäistä kertaa noin kahdeksalta, mutta päätin jatkaa vielä unia. Ihan vaan sunnuntain kunniaksi. Kymmenen kieppeillä nousin ylös, ja T jäi vielä koisimaan. Tein itselleni aamiaista, minkä jälkeen siirryin sohvalle seuraamaan typeriä jenkkisarjoja sukkakutimeni kanssa.

Tälle syksylle olen saanut aikaiseksi neljät villasukat, ja viidennet on teon alla. Olen jo alkanut hieman kyllästyä noihin sukkatekeleisiin, ja pari viikkoa sitten kävinkin paikallisessa käsityöliikkeessä etsimässä hieman inspiraatiota. Löysin kohtalaisen yksinkertaisen näköisen villatakin ohjeen, ja tilasin siihen myös langat. Vielä eivät ole langat saapuneet(?), tai ainakaan liikkeestä ei ole minulle soitettu että ne saisi noutaa. Ja lupasivat soittaa kun näin voi tehdä. Jännittää jo hieman etukäteen miten onnistuu noiden kutomisohjeiden lukeminen norjaksi.. :) Valkkasin kuitenkin tuollaisen ohjeen, jossa selviää pelkillä oikeilla ja nurjilla silmukoilla. Mitkään palmikkoneuleet kun ei näillä taidoilla todellakaan (vielä) onnistu..

Eilen käytiin peräti toisen kerran täälläoloaikana Ikeassa. Kuten normaalia niin siitä tuli melkein koko päivän reissu, kun piti vielä lisäksi poiketa muihinkin paikalliseen kauppakeskittymän, eli Sørlandsparkenin, liikkeisiin. Hirveästi ei tullut osteltua, mutta kieltämättä ihastuin isompaan laavuun. Nykyinen laavu joka meillä on reissuissa mukana, on 4-6 hengelle, ja se käy vähän pieneksi kun sinne levittää kahden hengen parin viikon reissukamat.. Tuo linkitetty versio oli tarjouksessa ja pystytettynä liikkeessä, joten sinne pääsi sisälle fiilistelemään ja tsekkaamaan koon. T kyllä väitti että nykyinen passaa meille varsin mainiosti, mutta ainahan sitä saa haaveilla uudemmasta, suuremmasta ja hienommasta. Oli kyse sitten asunnosta, autosta, moposta tai ihan mistä vaan. Vaikka siitä laavusta.

Illalla poikettiin vielä katsomassa uusi elokuva. Filmi oli tekstitetty, ja lontoon kielisillä äänillä. Mä en ihan vielä uskalla lähteä katsomaan pelkästään norskileffoja, kun en ole satavarma ymmärränkö kaiken. Mutta nuo tekstitetyt on ihan jees. Kyseisessä leffassa ihmetytti ainoastaan se, että Miloun nimi oli käännetty Terryksi. Kaikki muut nimet oli kuitenkin niinkuin alkuperäisessä sarjakuvassa.. ? Nää on näitä paikallisia kummallisuuksia :)

Nyt me lähdetään vaihtamaan kulkupeliin talvirenkaat. Vielä täällä ei ole talvikelit, mutta ajateltiin vaihtaa varuiksi nyt jo. Jos joku aamu onkin pikku pakkanen ja tiet jäässä. Tällä kertaa mä ajattelin olla enemmän työnjohtajana, kun kaksi edellistä kertaa olen saanut tuon homman tehdä ihan keskenäni.

Mukavan laiskaa sunnuntaita teillekin!

Stavanger

Niinkuin jo mainitsin edellisessä postauksessa, teimme jokin aika sitten pikaisen reissun Stavangeriin. Vihdoin sain aikaiseksi jakaa reissun kuvasaldoa myös teille.

Isolta tieltä kun poikkeaa, on teiden varret kiviaitoja piukassa. Ne on aika idyllisiä, ei Suomessa vaan tuolla lailla. Kauempana edessä ajelee pienenä pisteenä mopolla T.


Tästä kuvasta näkee miten ne kiviaidat on tehty. Eli luonnostaan kaikki pellot on täynnä "pikku"kiveä. Kun pellot on raivattu viljelysmaaksi, on kertyneet kivet kasattu peltojen laidoille ja teiden varsille aidoiksi. Etualalla siis siivottu pelto, taaempana näkyy kivet vielä paikoillaan lampaiden laidunmaalla. On siinä ollut hommaa, varsinkin kun muistaa sen ettei siihen aikaan ole ollut traktoreita kun tuo on tehty..


Kaverin talon lähellä oli myös kohtalaisen suuri järvi. Täällä noita pikkuisia (ja vähän isompiakin) järviä tuntuu olevan ihan joka paikassa. Ja sitten Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi. En mene vannomaan, mutta alkaa tuntumaan siltä että niitä on täällä vielä enemmän.


Sisältä kaverin luota löytyi taas tämä körmy. Itse herra oskari. Siskon huushollissa näitä oli joskus enemmänkin.


Kaupungissa ei ehditty kovinkaan pitkää kiertoajelua tehdä, mutta tietysti satama piti käydä kurkkaamassa. Hirveän tyypillinen norskisatama, vanhoja värikkäitä taloja vieri vieressä. Tuonne uudestaan siten että ehtii käydä vähän katselemassa kauppojakin ja istahtaa jonnekin kahville.


Hieman kauempana keskustasta löytyi liitovarjosurffailijoita. Tämä tuntuu olevan sangen suosittu harrastus täällä, tuulta kun löytyy kohtalaisen usein. Näitä on nähty myös Tromssassa, eli ei kelillä niin väliä. Kuvanottopäivänä oli ehkä 10 astetta lämmintä, meriveden lämpötilasta en osaa sanoa.


Pala historiaa: Stavangerissa on käyty suuri taistelu vuonna 872, joka johtui Harald ensimmäisen julistautumisesta koko Norjan kuninkaaksi. Kjøtve Rikas kannattajineen ei ollut ihan täsmälleen samaa mieltä, ja tappeluhan siitä tuli. Taistelu päättyi Haraldin voittojen joukkoon, ja Harald luetaan siis ensimmäiseksi Norjan kuninkaaksi. Kjøtven (eloonjääneet) kannattajat eivät tätä sulattaneet ja laivasivat itsensä Islantiin. Taistelun muistoksi on Stavangeriin pystytetty Fritz Røedin suunnittelema muistomerkki. Komea on.


Lopuksi vielä taistelusta kirjoitettu runo:

Heyrði þú í Hafrsfirði,
hvé hizug barðisk
konungr enn kynstóri
við Kjötva enn auðlagða;
knerrir kómu austan,
kapps of lystir,
með gínöndum höfðum
ok gröfnum tinglum.

Kuulitteko Hafrsfjordista
kuinka kovasti he taistelivat
ylhäinen kuningas
vastaan Kjötve Rikas;
laivat seilasivat idästä
himoiten taistelua,
ammottavine päineen
ja veistetyine keulineen.

Suomennos ihan vaan itse yritetty värkätä.. Oikeellisuudesta siis ei takeita :) Vaan eikös kuullosta tuo vanha norja ihan joltain kieleltä Taru Sormusten Herrasta?

Ja vielä toim. huom. Tuo kohta missä puhutaan laivojen saapumisesta idästä, niin on muuten ihan tasan mahdollista. Katsokaa vaikka Google mapsista missä sijaitsee Hafrsfjord.

Syysloman jälkeen

Johan näkyy olleen hieman taukoa kirjoittamisessa, mutta on tässä ehtinyt jo tapahtuakin kaiken näköistä.

T:llä oli viime viikolla syysloma, ja heti alkuviikosta päätettiin tehdä ulkomaanmatka. Ruåtsiin. Täältä pääsee parin tunnin ajomatkan päästä laivalla rajan toiselle puolelle, ja lähdettiin siis tällaiselle autolauttamatkalle. Laiva oli suurehko, ei tietenkään mitään Silja Line-kokoluokkaa, mutta aika iso kuitenkin. Ja muistutti kovasti suomalaisten tuntemaa ruotsinlaiva-meininkiä. Paitsi että ilman sitä kännäystä. Taxfreestä shoppailtiin halpaa viinaa ja tupakkia, ja tietysti karkkia kunhan ensin oli syöpötelty seisovasta pöydästä navat pullolleen. Se loppuaikakin kun odoteltiin satamaan saapumista oli ihan yhtä tylsä kun paluumatka Tukholmasta Turkuun, tosin ilman krapulaa.. Ruotsin puolella on ihan rajan tuntumassa aivan järjettömän suuri kauppakeskus, josta norskit käy ostamassa ihan kaikkea sapuskasta ja vaatteista kodinkoneisiin. Itse löysin sieni- ja kasviskuivaimen, vihdoinkin! Täällä norjassa niitä ei jostain kumman syystä myydä kun nettikaupassa, ja hinta on melkein nelinkertainen verrattuna maksamaani.

Seuraavana päivänä piti sitten tietysti sännätä metsään poimimaan taas lisää suppilovahveroita, jotta kuivainta pääsi testaamaan. Hyvin toimi ;)

Viikonloppuna ajettiin Stavangeriin, jonne T jätti pyöränsä talviteloille. Meillä ei ole täällä Grimstadissa autotallia, joten mopolle piti hommata paikka muualta. T:n ystävällä on Stavangerissa vuokralla talo, jonka autotalliin mahtui soppelisti yksi ylimääräinen pyörä. Kaupunki on todella viihtyisän oloinen, harmi vain kun ei oikein ehditty kiertelemään ennenkun piti lähteä kotimatkalle. Pitää poiketa joskus paremmalla aikaa ja vähemmillä suunnitelmilla. Nyt kun piti samalla reissulla kiertää sukulaisetkin.
Kotimatka ajeltiin hieman pienempää tietä, joka oli sitten välillä todella pieni. Nopeusrajoitus tietysti vähintään 80 melkein koko matkan, ja tie niin kapea ettei kaksi kuorma-autoa varmasti olisi mahtunut ohittamaan toisiaan sekä mutkainen kuin mikä. Meikäläinen ratissa nautti erikoiskokeesta ihan kohtalaisesti :) Ensi kesänä sitten mopolla samoille reiteille.

Maanantaina alkoivat sitten työt uudessa työpaikassa. Paikka on pieni printtauksia ja postituksia muiden laskuun tekevä firma, joka on myynyt myös asiakaspalvelun ko. firmoille. Siellä meitsi sitten istuu ja vastailee puheluihin ja sähköposteihin. Ikinä en ole töissä istunut näin paljon mitä nyt, sillä käytännössä koko päivä istutaan paikallaan. Meikäläisen kertaalleen murtunut häntäluu alkaa jo ilmoittelemaan itsestään, eli nyt voin ihan kirjaimellisesti katsoa miten pitkään meikäläisen perse kestää kyseistä hommaa :)

Nyt rauhoitutaan viikonlopun viettoon, oikeastaan mitään suunnitelmia ei ole tehty. Paitsi että tänään otan kyllä illallisen kera lasillisen punkkua. Kippis!

Arkea etelässä

Arki se pyörii näköjään täälläkin, melkein samalla tavalla kun tuolla pohjoisessakin. Töitä ei ole vielä löytynyt mutta aika toiveekkaalla mielialalla täällä silti ollaan. Kolmeen vuokravälitystoimistoon on toimitetty cv, luulisi niistä jostain edes jotain hommaa tippuvan. Toistaiseksi tämä menee ihan lomailun kannalta :)

Arki on jo alkanut rullaamaan normaalia rataansa; T käy koulussa ja mä häärään kotihengettärenä. Mikäli luulen tarvitsevani autoa, käyn heittämässä T:n kouluun kahdeksalta ja yritän muistaa hakea sen kotiin kolmen kieppeillä.. Tekemistä on toistaiseksi löytynyt, tutustumista alueeseen riittää, täällä kun näitä kyliä on vähän tiheämmässä kun tuolla lapissa.

Jos pieni tietoisku tähän väliin. Eli Grimstad on kaupunki etelä-Norjassa Skagerrakin rannikolla, asukasluku noin 20,5 tuhatta. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat Arendal (yli 40 tuhatta asukasta) ja Kristiansand (Norjan viidenneksi suurin kaupunki, yli 80 tuhatta asukasta). Arendal on vain noin kahdenkymmenen kilometrin päässä, kun Kristiansandiin on matkaa viitisenkymmentä. Matkat tietysti riippuvat siitä ajaako pitkin E18-valtatietä vai valitseeko maisemareitin, ns "vanhan tien".

Arendalissa ollaan käyty muutaman kerran, siellä on sellainen järjettömän suuri kauppakeskittymä, josta löytää lähes kaiken. Löytyy huonekaluliikkeitä (ei ikeaa), autokauppoja, vaate- ja kenkäkauppoja, urheiluliikkeitä, ruokakauppoja. On experttiä, paikallista giganttia ja tietysti biltema.. Kristiansandissa on melkein samanlainen, tosin käsittääkseni ei ihan yhtä suuri. Mutta siellä on se ikea :) Arendalin keskusta on saman tyylinen kun Grimstad, vanhoja rakennuksia ja kapeita katuja. Mutta niillä on isompi kirkko. Ja kirkon "kivijalassa" 7eleven-kioski :)


Viikko sitten kävin kävelyllä tuossa talon takana olevassa metsikössä, ja varuiksi otin mukaani pussin ja pienen veitsen. Ihan vaan siltä varalta jos sattuisi löytymään jotain kerättävää. Ja löytyihän niitä. Sen tunnin aikana jonka olin kotoa pois, saalistin kolmisen litraa suppilovahveroita. Niitä oli niin paljon että ne melkein itse hyppivät mukaan! Eilen kävin toisen kerran, ja nyt se oli jo hieman haasteellisempaa sillä puut ovat alkaneet tiputtamaan lehtiä. Mutta keräsin reilussa tunnissa hieman yli neljä litraa. Tällä kertaa kun ei mennyt aikaa siihen että löytää kotiin :)

Nyt pitäisi löytää jostain sienikuivuri, pakastintilaa kun meillä ei kauheasti ole.

Luonto täällä on kovasti erinäköistä kun mihin on tottunut, koskaan en näin etelässä ole asunut. Tammia täällä kasvaa joka nurkalla, ja metsässäkin niitä on melkein enemmän kun koivuja. Jalavaan törmää myös jatkuvasti. Havupuita on myös, mutta ei niin paljon kun Suomessa. Meidän terassia vastapäätä kasvaa isohko tammi, ja näin syksyllä se on tietysti täynnä tammenterhoja. Itselle oli aika mielenkiintoinen havainto kun aluksi ihmettelin mikä ihmeen rapina täällä kuuluu vähän väliä. No ne on tietty ne tammenterhot jotka rapisee maahan.


Kaupungista löytyi lisäksi isoin tuija, minkä olen ikinä nähnyt. On hieman eroa siihen Tromssassa ostamaani alle metriseen sinttiin..


Kelit täällä vaihtelee ihan käsittämättömään tahtiin. Samana päivänä voi olla tuulta, aurinkoa ja vesisadetta, ja ne vaihtuvat ihan melkein huomaamatta. Niinkun yhtenä päivänä puhuin äipän kanssa puhelimessa, ja tuo kysyi että millainen ilma täällä on. Katsoin pihalle ja totesin että komea on, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Puhelun jälkeen siivoilin hieman, ja lähdin kaupungille. Siinä vaiheessa satoikin sitten jo vettä. Sumua täällä on ollut melkein joka aamu, niinkun esimerkiksi tuosta tammi-kuvasta saattaa näkyä. Sen näppäsin tänä aamuna. Samaten kun tuon hienon taideteoksen, jollaiset meitä odottavat aamuisin aidan kupeessa.

Kotona

Voiko sanoa että palaa kotiin jos ei ole ennen käynyt kyseisessä kodissa? Vähän siltä tuntui viime viikolla kun T haki mut lautalta ja kuskasi kotiin. Kotihan se siis oli jo, kun siellä oli "kaikki" mun tavarat. Mutta siis tästä kämpästä vähän. Tää on omakotitalon alakerrassa sijaitseva ns. sokkelihuoneisto, neliöitä suunnilleen 65. (Nää norskit on siitä vähän omituisia ettei kukaan tiedä huusholliensa pinta-aloja, eikä sitä välttämättä seiso edes vuokrasopimuksessa) Kaksi makkaria löytyy, aika pieniä tosin, sekä varastohuone normaalien keittiön, olkkarin ja kylppärin lisäksi. Luukku vuokrattiin osittain kalustettuna, ja kuten arvata saattaa niin esim. verhot ja matot on menneet jo vaihtoon kun ei alkuperäiset oikein miellyttäneet silmää.. Ikea on onneksi lähellä.


Tästä on tuonne keskustaan nelisen kilometriä matkaa, T:n koulu on matkan varrella noin kilsan päässä kylästä. Paikkakunta on aikas pieni, väkiluku on jossain 20 tuhannen kieppeillä. Kesäisin ilmeisesti vilkas tyristirysä, ja kaupunki on tietenkin meren äärellä. Keskusta on täynnä pieniä katuja ja vanhoja taloja, idyllisiä pieniä kahviloita sekä pikku putiikkeja. Isommat kauppakeskukset on hieman ytimestä syrjässä, mutta näin autolla liikkuvalle se ei ole ongelma. Ja autonhan saa käyttöönsä kun herää liian aikaisin ja heittää T:n kouluun.. Pitäisi varmaan tutkia noita bussiaikatauluja.. :)

Suomessa kylässä

Nyt on sitten kyläilty urakalla. Matkan varrella taitaa olla nyt viides yöpaikka menossa, ja joka paikassa olen päässyt saunaan. Ja kaljaakin on saanut saunassa juoda. Tää maa on paratiisi :) Kiitokset jo nyt kaikille saunottajille ja kahvittajille vaikkei matka olekaan vielä lopussa!

Tuolla pohjoisessa kun odottelin mopon huollon valmistumista niin ehdin käydä morjestamassa entisessä työpaikassa vanhoja työkavereita ja alaisia. Ihan samalta siellä näytti vieläkin, mitä nyt oli muutama uusi naama päässyt portista livahtamaan sisään.

Vielä on pari kyläpaikkaa käymättä ennen perjantaista lentoa kotiin. Siis kämppään jota en ole vielä nähnyt, mutta mitä T sisustaa siellä ihan mua varten. Kukkapöytä pitää kuulemma käydä ostamassa, kun siellä ei muuten ole kukille paikkaa. Ihana <3. T oli tajunnut jopa kastella niitä kukkia kun muuttokuorma oli lopulta sinne saapunut :)

Kuvia uudesta kodista laitetaan sitten kun sinne asti on päästy, mutta tässä on teille Hellka.

Kämpässä kaikuu/ Gjenlyde i huset

Muuttoauto on nyt sitten startannut kohti etelää, ja kämppä on jo jopa siivottu! Vielä huomenna mopon pakkaus, jääkaapin tyhjennys sekä pikku visiitti paikallisessa työkkärissä ja eturenkaan voi suunnata kohti rajaa. Huomiseksi iltapäiväksi tänne on luvattu sadetta, joten yritän ajoittaa startin niin aikaisin kuin mahdollista. Työkkäri tosin aukeaa vasta yhdeksältä, joten ihan aamuvarhaisella ei tarvitse ponnistaa sängystä.

Tää nauttii tässä vaiheessa kolmannen kaljan, ja sen jälkeen taitaa siirtyä vällyjen väliin. Notta jaksaa huomenna körötellä sen kuusi ja puolisataa kilsaa.

Flyttebil er på vei sørover, og jeg har allerede rydded opp huset! I mårra jeg bare pakke sykkelen, tomme kjøleskapen og har ei snart tur på Nav. Så kan jeg begynne min reise til Finland. Værvarsel sa att det skal regne på ettermiddag i mårra, så æ prøver å starta så tidlig som mulig. Nav åpner klo 9, så æ må ikke sto opp altfor tidlig..

Nå skal æ drikke tredje øl og legga mæ så æ orker å kjøre 65 mil i mårra..

Jotain muuta kun muuttoa

Eiköhän tälle päivälle ole touhuttu muuttoa ihan tarpeeksi, joten voinkin kirjottaa välillä jostain muusta.

Viime tammi-helmikuussa totesin että läski on ottanut hieman liikaa tilaa meikäläisen kropasta, ja päätin että on aika tehdä jotain. Hyvänä motivaattorina toimi mm. systerin syntymäpäivillä otetut kuvat. Niitä katsellessa kun ei voinut muuta kun miettiä että kuka tuo eukko on ja miksi se on syönyt meikäläisen..

No ensin ajattelin testata Nutrilet-kuuria jonka ostinkin Suomen reissulla. Paketti on edelleen avaamatta kun päätin kuitenkin kokeilla karppaamista ensin. Olin kuullut hyviä kokemuksia sekä lähipiiristä että vähän kauempaa, tosin olivat aloittaneet hieman reippaahkolla vauhdilla. Paras kuulemani taisi olla 16 kiloa kahdessa kuukaudessa.. No ihan hullun kuurille ei huvittanut alkaa, vaan ekat pari viikkoa totaalikieltäytyminen hiilareista (no okei, tuleehan niitä väkisinkin vähän esimerkiksi rehuista), ja sen jälkeen mentiin hieman lievemmälle ruokavaliolle. No nyt se on paino sitten tippunut niistä kauhulukemista viistoista kiloa, vaikka tässä viime päivinä on tullut herkuteltua töissä mm. karkilla, jäätelöllä, täytekakuilla sekä poronkäristyksellä jonka kaverina tietysti aimo annos perunamuusia. Se ei näköjään tässä vaiheessa enää vaikuta vaikka välillä hieman lipsuu, jos valtaosin syö vähähiilihydraatista sapuskaa. Näissä lukemissa kyllä oltiin jo ennen viimeisintä suomen reissua. Kyllä vaaka heilahtaa ylöspäin jos viisi päivää elää pizzalla, hampurilaisilla ja kaljalla.. Mutta toimii se silti. Eli täytyy vain todeta: Käytän itse ja suosittelen :)

Kahtokkee vaikka ite :) Ennen ja jälkeen vassokuu.

Viimeistä viedään

Tänään olis sitten viimeinen työpäivä ennen muuttoa. Iltavuoroa pukkaa, eli puoli yhteentoista pitäis tänään jaksaa olla hereillä, mieluusti tietysti hieman pidempäänkin jotta saa ajettua kotiin. Fiilikset on hieman haikeat, työkaverit on mukavia ja ainakin väittävät että on ollut kiva tehdä töitä yhdessä. Oltiin jopa porukalla viime viikonloppuna mökkeilemässä yhden kollegan mökillä, eli grillattiin ja juotiin kaljaa upeissa maisemissa :)

Mun työpaikka sijaitsee pienen lahden poukamassa, johon tietyllä tuulella tulee ilmeisesti aika paljon jotain pikkuötököitä. Niiden pikkuötököiden perässä tulee sitten pikku kaloja joiden perässä tulee makrilleja. Niiden perässä tulee pyöriäisiä! Mä olen nyt pari kertaa nähnyt niiden tulevan ruokailemaan makrilliparveen, ja se on aika hienoa katseltavaa, se. Koskaan aiemmin kun en ole moisia elukoita livenä nähnyt muualla kun delfinaariossa. Eikä nekään ole pyöriäisiä kun ne on delfiinejä.

Viikonloppu meneekin sitten pakatessa, nyt se on kai pikkuhiljaa pakko aloittaa kun muuttoauto tulee maanantaina. Onneksi mukaan ei tarvitse vaatteiden lisäksi ottaa kun sänky, keittiön pöytä ja telkkari. Kaikki muu on pienempää sälää niinkun vaatteita ja kenkiä, jotka on jo melkein pakattu. (T sanoi että mun ei ole pakko ottaa kaikkia kenkiäni mukaan, mutta se ei sanonut mitään käsilaukuista.. ;))

Täällä alkaa olla pikkuhiljaa syksy. Keltaisia lehtiä näkyy jo puissa, ja hanhetkin on pysähtyneet meidän pellolle paluumatkallaan etelään. Yötkin on jo öitä, eli keskiyön aurinkoa ei taas hetkeen näy. Tosin ens kesänä meikäläiset onkin sitten hieman pimeämmissä maisemissa eli ei sitä välttämättä tule nähtyä muutenkaan. Viinimarjat alkaa pikkuhiljaa kypsymään, tosin taitaa meikäläiseltä jäädä tänä vuonna keräämättä. Kun ei niitä jaksa lähteä muuttokuormaan noukkimaan..

Kesän viimeiset "grillibileet" on tulevana viikonloppuna, kun pitää saada pakastin tyhjäksi. Pyysin T:n siskon kylään jotta saadaan syötyä kaikki. (Sekä lauantaille että sunnuntaille) Löytyi meinaan ekalla tarkastuskierroksella kauhea klöntti naudan sisäfilettä sekä varmaan kilo kanan rintafileitä. Oli siellä pussillinen seitäkin, mutta jos ei kaikkea ehdi syömään niin voi olla että tulee valkattua parhaimmat päältä. Sei ei taida kuulua siihen porukkaan..