Voi voi

Ihan niinkuin Suomessa, on täälläkin ollut jo muutaman viikon voi kaupoista vähissä tai jopa loppu. Lehdet kirjoittavat kiinniotetuista salakujettajista ja netissä myytävistä voipaketeista joiden hinnat vaihtelevat parista eurosta useampaan kymppiin. Lehtien lietsoma paniikki leviää tietysti ihmisiin, ja porukka hamstraa vaikkei tarvitsisikaan. Kun kerran lehdissä sanotaan että jää joululeivonnaiset leipomatta. Norjalaisethan tunnetusti ovat makean perään, ja jos joku uhkaa ettei jouluna saa herkkuja niin maassa on lähes hätätila.

Kaikesta tästä olen lukenut lehdistä jo parin viikon ajan, silti alkoi hymyilyttämään seuraava näky kauppareissulla:

Eli vain yksi paketti voita per asiakas. Ja sitten tuossa kaupan valmiiksi painetussa mainospaperissa lukee alareunassa pienellä kaupan mainoslause "Saat niin paljon enemmän"

*reps*

Vaihtelu virkistää

Välillä sataa lunta ja välillä paistaa aurinko. Viime päivinä on ollut todella lämpimiä ja ihanan aurinkoisia ilmoja, kunnes tänään alkoi satamaan lunta. Eilen tuossa meidän ulkoseinustalla pörräsi kärpäsiä jotka aurinko oli herätellyt :)


Meillä kävi tuossa ihan Suomesta asti vieraskin. Siinä sitä olikin kun yritti keksiä jotain fiksua tekemistä, vettä kun oli luvattu enemmän tai vähemmän koko viikonlopulle. Kiivettiin kuitenkin näköalatornille josta näki melkein koko kaupungin. Ei se mitenkään kamalan korkealla ollut, mutta ihan kivat näkymät. Tromssaan ei voi verrata, mutta eipä täällä vuoria olekaan.


Poikettiin myös Kristiansandin eläinpuistossa, jossa oli kovin rauhallista kelistä johtuen. Eläimiä oli kuitenkin yllättävän paljon pihalla, pakkastahan ei siis ollut. Kuvia tuli räpsittyä aika paljon, mutta johtuen heikohkoista kuvaajanlahjoistani ei monestakaan tullut julkaisukelpoista. Jellonan nyt ainakin tunnistaa kuvasta.


Apinatalossa oli hauskasti eläimiä myös vapaana, lähinnä lintuja ja kilpikonnia. Lammikoissa uiskenteli fisuja, ja kaikkea säesti simpanssien yllättävän kovaääninen kiljunta. Hetki niidenkin vipellystä seurattiin, ja todettiin porukassa olevan kiusanhenki. Yksi niistä simpansseista nimittäin ajoi jatkuvasti niitä muita pois sieltä missä ne olivat päättäneet istuskella, vaikkei se itse niiden paikoille jäänyt. Aikansa se sitä peliään piti, kunnes yhdellä (ilmeisesti laumanjohtajalla) meni siihen hermot. Vähän aikaa menivät aika lujaa vauhtia ympäri häkkiä, mutta ei se pomo sitä häirikköä kiinni saanut. Rauhoittui kuitenkin se vihulainen kummasti.


Viime viikonloppuna T päätti kokata pinnekjøttiä, kun kerran aiemmin tuli testattua että minäkin sitä saan syötyä. Ostettiin sellaisia valmiiksi liotettuja paloja, joita piti haudutella nelisen tuntia. Oli kyllä kieltämättä hyvää. (Kuva on "ennen" kuva, valmiista ateriasta ei tullut kuvaa, kun oli jo niin nälkä ettei muistanut)


Nyt on sitten T:kin saanut syödä norskien jouluruokaa, me kun lennetään Suomeen jouluksi. Mä NIIN odotan että pääsen saunaan :)

Idoli

Täällä valittiin tänään paikallinen Idoli, Voittaja oli Jenny jonka laulua voi kuunnella allaolevasta linkistä. Tää oli muuten T:n suosikki.

http://www.youtube.com/watch?v=I4mihX-TzF8

Oma suosikkini, juuri 16 täyttänyt Isak tippui semifinaalissa. Minusta tällä jampalla olis ollut ihan kyllä ääntäkin. Nuori kun mikä, ja hirmuisen söpö pikkupoika :) Linkki Isakin lauluun alla.

http://www.youtube.com/watch?v=tiU-xmcrr_Q

Joulupukkia odotellessa

Vielä hieman töitä ennen joulua ja suomenmatkaa. En malta odottaa että pääsen saunaan! Edellisestä saunareissusta on jo luvattoman pitkä aika, on jo aikakin päästä oikeaan suomalaiseen saunaan :)

Meille on tälle viikonlopulle tulossa vieras Suomesta, ja koska tuo päätti lentää ilman ruumaan meneviä matkatavaroita niin tuliaistoiveet jäivät pienehköiksi. Fazerin sinistä ja salmiakkia lupasi tuoda kuitenkin.. Pääasiahan tietysti on saada itse vieras tänne, mutta ei nuo pienet makupalatkaan haittaa.

Vieraan tuloa odotellessa piti tietenkin siivota, ja havaitsin siivotessa aika mielenkiintoisen ilmiön. Meidän uusi olkkarin matto päästää aika reilusti väriä. Se on punainen, ja T:n villasukista se huomattiin jo aiemmin. T:n tietokone kun on siten, että sen äärellä istuessaan koivet on juurikin sillä uudella matolla. Ja ne vaaleat villasukat olivat parin päivän jälkeen pohjista punaiset. Ei siinä vielä mitään, mutta kun tänään pesin lattiat niin huomasin jo keittiön lattian pesun jälkeen että luuttu on vaihtanut väriään punaiseksi.. Sitä siis irtoaa niin paljon, että se kulkeutuu sukanpohjissa ympäri kämppää. Kiva. Onneksi täällä on ruskea muovimatto niin siinä se väri ei näy. Kurja vain, kun ajateltiin tietysti käyttää mattoa vielä senkin jälkeen kun ollaan kotiuduttu takaisin Tromssaan. Ei taida sinne vaalealle koivuparketille oikein passata tuommoinen :(

Tästä siivoamisesta ja järjestelemisestä tulikin mieleni aika hauska tapahtuma viime viikolta. Pohjatietoa sen verran, että kun T vaihtaa keittiön roskapussin, se ei yleensä jaksa viedä sitä heti roskakonttiin asti, vaan nakkaa sen ulko-oven toiselle puolelle ettei se ala haista sisällä. Ja jos minä huomaan että siinä on pussukka T:n jäljiltä niin en välttämättä sitä siitä aina pois korjaa, vähän periaatteella "hoitakoon itse loppuun asti".

Viime viikolla siis yhtenä päivänä kotiin tullessa huomasin meidän oven pielessä muovikassin. En siihen sen kummempaa huomiota kiinnittänyt, ajattelin vain että eiköhän se siitä tiensä löydä perille asti ennemmin tai myöhemmin. Sunnuntaina sitten vihdoin kysyin T:ltä (hieman vihjailevasti) että oletkos nostanut roskapussin oven pieleen. No ei kuulemma ollut, luuli että se on joku pussi minun jäljiltäni. No eihän se auttanut kuin ruveta tutkimaan tarkemmin nyssäkkää. Sisältä löytyi pikku pussillinen kahvia, pussimuusipaketti, maissitölkki sekä paketti paistovalmiita sämpylöitä. No siinähän me molemmat sitten silmät pyöreinä päiviteltiin että kenenköhän kauppakassi siihen on jäänyt. Ei keksitty oikein ketään, kun ei nyt ole käynyt keksimyyjiäkään hetkeen. Päätin sitten lähteä kysymään yläkerran vuokranantajilta, josko heiltä olisi ostokset unohtuneet. Siellähän se sitten selvisi, lähistöllä auennut ruokakauppa oli muistanut lähiseudun asukkaita pikku maistiaisilla.. Onneksi ei ollut pahentuvia tuotteita, tosin meillä ei käytetä pussimuusia (yök) eikä suodatinkahvia :) Olisivat nyt hyvänen aika ennemmin vaikka lähettäneet postissa lahjakortin jota vastaan olisi saanut tuotteita noutaa. Jos joku vaikka on parin viikon lomalla niin tuskin uskaltaa alkaa syömään epämääräisiä oven pielessä seisseitä sapuskoita..

Lunta!

Täällä satoi tänään lunta, ensimmäistä kertaa tälle talvelle. Ei mitenkään paljoa, mutta siten että maisema on muuttanut sävyään huomattavasti vaaleammaksi. Se on siis hyväksyttävä että talvi tulee tännekin. Mainitsin kyllä T:lle että pitänee muuttaa vielä etelämmäksi jotta tuosta valkeasta töhnästä pääsisi eroon..


Minä en ole talvi-ihminen. En ole koskaan pitänyt erikoisemmin hiihtämisestä, laskettelusta enkä edes luistelusta. Kaikkia on tullut kokeiltua, ja oheistoimintoineen ne menettelevät. Tarkoitan siis after-ski:tä, jääkiekon pelaamista tai hiihtorepussa odottelevia taukoeväitä :) Talvella on kylmää ja pimeää, ja ulos mennessään pitää pukeutua michelin-ukoksi. Sitten jos erehdyt liikahtamaan hieman rivakammin niin tulee heti hiki. Ja kun taas rauhotut niin tulee entistä kylmempi. Mielummin paistattelen päivää shortseissa ja t-paidassa, otan aurinkoa ja pulahdan välillä uimaan. Puhumattakaan siitä että kesällä voi ajaa moottoripyörällä.

Talvi kun tulee kuitenkin joka vuonna (niin pitkään kunnes voitan lotossa ja muutan talveksi lämpimään), joten siitä on parempi yrittää selviytyä. Hyväksi koettuja keinoja ovat kynttilät, punaviini, sohva, hyvä kirja sekä viltti. Ja jos oikein alkaa irrottelemaan voi yhtälöön lisätä vielä hieman suklaata.

Edit: Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille! Norjalaisille kansallispäivä on hyvinkin tärkeä, jolloin on tapana onnitella ihmisiä samaan tapaan kuin syntymäpäivänä. Siis sanoilla "Gratulere med dagen", joka on kutakuinkin "Onnea päiväsi johdosta". Kansallispäivää pidetään ilmeisesti henkilökohtaisempana kuin esimerkiksi joulua, jolloin toivotetaan "God Jul". Minäkin sain "onnittelut" eräältä norjalaiselta ystävältäni facebookissa :)

Kesä-Syksy-Kevät?

Huomasin tässä yksi päivä, että meidän pihalla oleva pikku puska on alkanut tyrkkäämään kukkaa. Se taitaa vissiin olla kevät? Viereisessä pensaan näköisessä rehussa taas on kesän jäljiltä joku omenan näköinen. Ei kai omenapensaita ole? Kun se ei minun silmääni näytä puulta sitten yhtään.. Onkos kellään viherpeukalolla käsitystä mikä puska on kyseessä?



Täällä on kyllä kieltämättä ollut aika lämmintä, kunnon pakkaspäiviä ei ole ollut vielä lainkaan. Yöpakkasia toki, mutta päivällä lämpiää kuitenkin plussan puolelle. Lumesta ei ole tietoakaan, kaikki mikä tulee alas on ollut toistaiseksi hyvinkin märkää. Ei sillä että sitä lunta niin kaipaisikaan, ainakaan vielä kun päivällä on vielä valoisaa. Vähän jännittää se kun lopulta ne pakkaskaudet tulee. Meille tullessa pitää nimittäin nousta jyrkähköä mäkeä, ja mikäli tuo mäki vetää jäiseksi niin taitaa jäädä auto mäen alle. Viime talvena ainakin huomasin ettei sillä ole mitään asiaa jäisen mäen päälle. Tietysti voi koittaa peruuttamalla, jos onnistuisi paremmin, mutta saapa nähdä :)

Muutama viikko sitten T teki viikonloppureissun "kotopuoleen", ja jäin ihan itsekseni tänne viettämään viikonloppua. Kuinkas ollakkaan niin tuli myös herkuteltua vähän normaalia enemmän. T ei juurikaan välitä sushista, joten käytin tilaisuuden hyväkseni. Täällä myydään kaupassa valmis-sushia, valita voi erikokoisista valmiista paketeista. Näissä on mukana kaikki, inkivääriä ja wasabia myöten. Niin ja tietysti soijaa sekä syömäpuikot. Täytyy myöntää että oli pitkästä aikaa sangen herkullista.


Ehdittiin viime viikonloppuna vierailemaan läheisessä kaupungissa, jossa paikallinen mopokerho järjesti pikkujoulut. Tai täällä se oli nimetty sapuskan mukaisesti pinnekjøtt-festiksi. Tuo pinnekjøtt eli tikkuliha (nimi tulee käsittääkseni valmistustavasta) on lammasta, ja näin ensimmäistä kertaa maistaneena täytyy myöntää että se oli aivan äärettömän hyvää! T kyllä sanoi ettei se ollut parasta mahdollista, eli jään odottamaan jospa seuraavalla kerralla pääsisi maistamaan "kunnollista" versiota. Tuolta linkin takaa pääsee katsomaan oikein valmistusohjeen kera mitä sapuska oikesti on. Suomessa olen monesti törmännyt käsitykseen että lampaanliha maistuu villasukalle. Itse en ole tietääkseni koskaan villasukkaa maistanut, enkä Norjassa ole koskaan maistanut huonoa lampaanlihaa. Olen jopa kerran uskaltautunut kokeilemaan itse ja hyvää tuli :) Kuvassa lambi ennen lämmittelyä.


Laitetaanpas tähän lopuksi vielä pari tunnelmakuvaa pikkujouluista. Kuten näkyy, niin kyllä mopoverstaaseenkin voi saada joulutunnelmaa :) Mukavaa joulunodotusta!

Kotimatkalla

Mun työpaikkani, kuten varmaan olen maininnut, on viereisessä kaupungissa. Matkaa on noin kolmekymmentä kilometriä yhteen suuntaan, ja siitä valtaosan pääsee ajamaan "isolla tiellä". Täällä meidän päässä saa aamuisin varata hieman aikaa paikallisen tietyön takia, ja toisessa päässä saattaa olla ihan normaalista työmatkaliikenteestä aiheutuva ruuhkaa. Enimmillään matkaan kuluu puolisen tuntia, ilman ruuhkia reilut parikymmentä (ehkä 25) minuuttia.

Mun kimppakyytini toinen osapuoli on ajoittain aika kiivaassa mielentilassa noiden ruuhkien takia, kyllähän te tiedätte miten joskus ottaa päähän edessä hidastelevat törpöt.. Itse olen yrittänyt parhaani mukaan opetella norjalaista leppoista "hällä väliä"-asennetta myös noissa liikenteeseen liittyvissä stressitilanteissa. Tänään kuitenkin meinasi alkaa pipo kiristämään pitkästä aikaa. Kotimatka töistä kesti nimittäin tunnin. Olivat päättäneet täällä Grimstadin päässä sulkea tietyön takia toisen kaistan kokonaan, joten jono alkoi käytännössä jo sieltä parinkymmenen kilometrin päästä.

Jopa T oli hieman alkanut huolestua kun ei akkaa näkynyt kotona normaaliin aikaan, ei sentään vielä ehtinyt soittaa perään.

Taidan muuten olla tulossa vanhaksi. Eilen kävin pitkästä aikaa sellaisella kunnon reippaalla kävelylenkillä, matkaa kertyi kuutisen kilometriä, koko matka asfaltilla ja vähän oli jopa mäkiä matkan varrella. Tänään on sitten ollut perse ja reidet yllättävän kipeät. Kävelystä! (No joo myönnetään, lieviä jumpanoloisia nytkähtelyjä lenkin jälkeen kotona) Mutta hei silti. Jos ei meinaa saada persettä penkistä ylös ilman tuskanirvistystä niin kyllä joku on vikana. Ilmeisesti mun sohvatreenini ei olekaan vahvistanut vartalon tukilihaksistoa? Sangen kummallista. Taidanpa syventyä hetkeksi miettimään kyseistä probleemaa kera jäätelön :)

Peltipoliisista päivää

T lensi torstaina Tromssaan, ja jätti meikäläisen tänne ihan keskenään viettämään viikonloppua. Ihan mukava olla välillä yksikseen, kun voi tehdä ihan mitä lystää ja sillä aikataululla kun sattuu huvittamaan. T tosin väittää että mä teen muutenkin ihan niinkun itse haluan.. :)

Eilen halusin lähteä käymään Kristiansandissa, joka on se vähän isompi kylä tuossa nurkan takana. Matkaa on 50 kilometriä, ja koko matka on moottoritietä joten sen hurauttaa puolessa tunnissa. Aiemmin en ollut siellä käynyt, joten ajattelin että nyt on hyvä sauma lähteä tutustumaan paikan putiikkeihin löysällä aikataululla. Tunnetusti Norjassa on paljon maantietunneleita, niin myös tuolla välillä, arviolta ehkä kymmenkunta. Viimeiseen tunneliin, joka oli käytännössä jo kaupunkialueella olivat sitten lykänneet peltipoliisin, ja sehän tietysti otti meikäläisestä valokuvan. Nopeurajoitus paikassa oli 60 km/h, eikä meikäläisellä ole pienintäkään hajua että mikä oli oma vauhti. Mä kun olen tottunut seuraavaan nopeuttani gepsin näytöltä, mutta eihän se tunnelissa päivity. Siinä vaiheessa kun hoksasin että olisi pitänyt katsoa auton mittarista se nopeus niin oli tietysti myöhäistä. Nyt sitten vaan odotellaan postia poliisilta.

Tuo valokuva otti päähän sen verran paljon, että kaikki shoppailuhalut katosivat sen siliän tien. Kyllä mä pari tuntia kiertelin ja katselin, mutta ei sieltä oikeastaan mitään tarttunut mukaan. Ei vaan huvittanut kun koko ajan ajatuksissa pyöri tulevan sakon suuruus. Kun se voi olla joko todella paljon, tai sitten vaan muutaman sata kruunua. Ei sitten yhtään tiedä.

Mä aloitin tekemään sitä neulettakin, josta aiemmin kirjotin. Saa nähdä miten tässä käy, luulisin että toistaiseksi olen osannut tehdä oikein. Täällä kun ei ole oikein ketään keneltä kysyä, kun ne ohjeet on tosiaan norjaksi :)

Meidän vuokranantaja, joka siis asuu tuossa yläkerrassa, on kanta-astuja. Tai sitten rouvansa on, en ole ihan varma. Jokatapauksessa jompikumpi niistä tömistelee siihen malliin että kattokruunu helisisi jos sellainen olisi. Mä jopa yksi yö heräsin siihen kun se meni vessaan. Minusta se on jo ehkä hieman liikaa.. Oli muuten tuo yläkerran setä silloin vuokrausvaiheessa kehunut T:lle että on oikein ylimääräiset äänieristeet ettei mitään kuulu tänne alas. Tai heille sinne ylös. Ei ole tainnut kaveri olla täällä alakerran asunnossa sillon kun joku on ollut tuolla ylhäällä.. Täällä on tuo äänieristys muutenkin aika lapsenkengissä, ja välillä tuntuu että koko rakentaminen on. Mikä on sinänsä aika kummallista, kun kyseessä on kuitenkin pohjoismaa. Mutta siitä ehkä joskus enemmän. Olen kuitenkin vakaasti päättänyt, että sinä päivänä kun voitetaan lotossa, tulee meidän Tromssan taloon täysremontti. Sisältäen mm. saunan rakennuksen kellariin. Ja sen remontin työnjohtaja on suomalainen :)

Nyt kun tässä kotosalla on tullut oltua, on tv ollut auki koko ajan. Että on vähän elämää, ja ettei nuo yläkerran töminät kiinnitä niin kovasti huomiota.. Urheiluhullun kansakunnan valtakunnan kanavilta tulee luonnollisesti hiihdon maailmancupin avauskisoja ruotsista. Se vaan vähän ihmettää kun suorien lähetysten väliin on laitettu uusintoja hiihdon mm-kisoista Oslosta keväältä 2011? Oikeasti? Ketä kiinnostaa puoli vuotta vanhat hiihtokilpailut? Vastaus ilmeisesti on että norjalaisia. Ihme porukkaa.

Täällä pyörii muutama aika hyvä mainos. Yksi ehdottomista suosikeista on Jarlsberg-juuston, jossa nainen ostaa aina vain jotain muuta juustoa kuin tuota Jarlsbergia: "Sama asia, juusto on juustoa", ja miehellä on vastaus valmiina.. Linkit mainoksiin tässä ja tässä ja tässä :) Ja kyllä se blondikin lopulta oppii.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, tuli sen verran nälkä noista mainoksien katseluista notta taidan tehdä itselleni jotain sapuskaa. (Ja näin yksin ollessa, juurikin jotain sellaista mitä itsellä huvittaa syödä just nyt.)

Vielä oikein hyvää Isänpäivää kaikille isukeille!

Nörttilandian sumuiset vuoret

Täällä on tänään ollut aivan käsittämätön sumu. Monestikin täällä on aamusta hieman usvaa, mutta tänään töihin ajaessa huomasi että oli hieman normaalia enemmän. Päivä oli aika viileä, eikä sumu hävinnyt päivän aikana minnekään joten sai ajella kotiinkin hernerokassa.

Nyt se on tainnut käydä viimeistään selväksi, että tuo meillä asuva mies on nörtti. Useimmat (normaalit?) ihmiset jotka ostavat tietokonetta, käsittääkseni kävelevät tietokonekauppaan ja latelevat tiskiin ominaisuudet joita koneeltaan tahtovat. Ja sitten ne kävelee seuraavaan putiikkin ja kysyy sieltäkin tarjouksen. Ja jos oikein näkevät vaivaa niin surffaavat vielä netistäkin jokusen paikan. Tämä meikäläisen kaksilahkeinen puolestaan surffaili noin pari viikkoa netissä, tilasi yhden osan sieltä ja toisen täältä. Tietysti Sulo Viléninä sieltä mistä halvimmalla sai. Tänään kotimatkalla hain viimeiset paketit ja nyt se istuu onnesta soikeana pöydän ääressä ja survoo mustaan laatikkoon kaiken maailman prosessoreita ja muita hilavitkuttimia. Toivotaan vaan että se on näppärä nörtti, ettei ala kuulua rumia sanoja siinä vaiheessa kun painaa ensimmäistä kertaa starttinappulaa. Minä kun en kykene moisissa asioissa auttamaan, itselläkin on ollut pikkubroidin auttava puhelin joka kerta kun kone on tökkinyt. Ei onneksi kovin montaa kertaa :) Hyvä puoli tässä on se, että jos siitä laatikosta alkaa nousta savu kun siihen kytkee sähköt niin meillä on eteisessä jauhesammutin. Ei siis pala koko mökki.

Lauantaisesta leffakeikasta vielä sen verran, että täällä tuo 3D-leffojen katsominen vaatii pienen investoinnin leffalippujen lisäksi. Suomessa, ainakin pari vuotta sitten, 3D-lasit olivat salin etuosassa josta jokainen noukki omansa ennen elokuvan alkua, ja palautti ne samaan koriin elokuvan loputtua. Täällä lasit pitää ostaa omaksi. Ei niiden hinta ole mikään päätä huimaava, noin 2,5 euroa, mutta silti. Tuon Tintti-elokuva nimittäin oli 3D. Enkä minä tietenkään sitä huomannut siinä vaiheessa kun katsottavaa elokuvaa netistä valkkasin. Enkä siinä vaiheessa kun niitä lippuja varasin. Enkä siinä vaiheessa kun sain lippuvarausvahvistuksen. Siinä vaiheessa alkoi joku kello päässä raksuttaa kun lippuja leffateatterissa lunastaessani huomasin että puolella porukasta oli rillit kourassa. No elokuvateatterin setä vahvisti luuloni, ja nehän piti sitten ostaa. Taas. Kun ne vanhat oli kotona. Että ihan vaan teille tiedoksi, että kun tulette kylään niin voidaan mennä leffaan katsomaan ihan 3D:tä. Meillä on nyt neljät lasit. Mikäli itseäni yhtään tunnen niin jonkun ajan päästä niitä on kuudet.. tai kahdeksat..tai.. Sit mä taidan mennä leffateatterin ovelle myymään niitä kahdella egellä :)

Laiska sunnuntai

Heräsin tänään ensimmäistä kertaa noin kahdeksalta, mutta päätin jatkaa vielä unia. Ihan vaan sunnuntain kunniaksi. Kymmenen kieppeillä nousin ylös, ja T jäi vielä koisimaan. Tein itselleni aamiaista, minkä jälkeen siirryin sohvalle seuraamaan typeriä jenkkisarjoja sukkakutimeni kanssa.

Tälle syksylle olen saanut aikaiseksi neljät villasukat, ja viidennet on teon alla. Olen jo alkanut hieman kyllästyä noihin sukkatekeleisiin, ja pari viikkoa sitten kävinkin paikallisessa käsityöliikkeessä etsimässä hieman inspiraatiota. Löysin kohtalaisen yksinkertaisen näköisen villatakin ohjeen, ja tilasin siihen myös langat. Vielä eivät ole langat saapuneet(?), tai ainakaan liikkeestä ei ole minulle soitettu että ne saisi noutaa. Ja lupasivat soittaa kun näin voi tehdä. Jännittää jo hieman etukäteen miten onnistuu noiden kutomisohjeiden lukeminen norjaksi.. :) Valkkasin kuitenkin tuollaisen ohjeen, jossa selviää pelkillä oikeilla ja nurjilla silmukoilla. Mitkään palmikkoneuleet kun ei näillä taidoilla todellakaan (vielä) onnistu..

Eilen käytiin peräti toisen kerran täälläoloaikana Ikeassa. Kuten normaalia niin siitä tuli melkein koko päivän reissu, kun piti vielä lisäksi poiketa muihinkin paikalliseen kauppakeskittymän, eli Sørlandsparkenin, liikkeisiin. Hirveästi ei tullut osteltua, mutta kieltämättä ihastuin isompaan laavuun. Nykyinen laavu joka meillä on reissuissa mukana, on 4-6 hengelle, ja se käy vähän pieneksi kun sinne levittää kahden hengen parin viikon reissukamat.. Tuo linkitetty versio oli tarjouksessa ja pystytettynä liikkeessä, joten sinne pääsi sisälle fiilistelemään ja tsekkaamaan koon. T kyllä väitti että nykyinen passaa meille varsin mainiosti, mutta ainahan sitä saa haaveilla uudemmasta, suuremmasta ja hienommasta. Oli kyse sitten asunnosta, autosta, moposta tai ihan mistä vaan. Vaikka siitä laavusta.

Illalla poikettiin vielä katsomassa uusi elokuva. Filmi oli tekstitetty, ja lontoon kielisillä äänillä. Mä en ihan vielä uskalla lähteä katsomaan pelkästään norskileffoja, kun en ole satavarma ymmärränkö kaiken. Mutta nuo tekstitetyt on ihan jees. Kyseisessä leffassa ihmetytti ainoastaan se, että Miloun nimi oli käännetty Terryksi. Kaikki muut nimet oli kuitenkin niinkuin alkuperäisessä sarjakuvassa.. ? Nää on näitä paikallisia kummallisuuksia :)

Nyt me lähdetään vaihtamaan kulkupeliin talvirenkaat. Vielä täällä ei ole talvikelit, mutta ajateltiin vaihtaa varuiksi nyt jo. Jos joku aamu onkin pikku pakkanen ja tiet jäässä. Tällä kertaa mä ajattelin olla enemmän työnjohtajana, kun kaksi edellistä kertaa olen saanut tuon homman tehdä ihan keskenäni.

Mukavan laiskaa sunnuntaita teillekin!

Stavanger

Niinkuin jo mainitsin edellisessä postauksessa, teimme jokin aika sitten pikaisen reissun Stavangeriin. Vihdoin sain aikaiseksi jakaa reissun kuvasaldoa myös teille.

Isolta tieltä kun poikkeaa, on teiden varret kiviaitoja piukassa. Ne on aika idyllisiä, ei Suomessa vaan tuolla lailla. Kauempana edessä ajelee pienenä pisteenä mopolla T.


Tästä kuvasta näkee miten ne kiviaidat on tehty. Eli luonnostaan kaikki pellot on täynnä "pikku"kiveä. Kun pellot on raivattu viljelysmaaksi, on kertyneet kivet kasattu peltojen laidoille ja teiden varsille aidoiksi. Etualalla siis siivottu pelto, taaempana näkyy kivet vielä paikoillaan lampaiden laidunmaalla. On siinä ollut hommaa, varsinkin kun muistaa sen ettei siihen aikaan ole ollut traktoreita kun tuo on tehty..


Kaverin talon lähellä oli myös kohtalaisen suuri järvi. Täällä noita pikkuisia (ja vähän isompiakin) järviä tuntuu olevan ihan joka paikassa. Ja sitten Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi. En mene vannomaan, mutta alkaa tuntumaan siltä että niitä on täällä vielä enemmän.


Sisältä kaverin luota löytyi taas tämä körmy. Itse herra oskari. Siskon huushollissa näitä oli joskus enemmänkin.


Kaupungissa ei ehditty kovinkaan pitkää kiertoajelua tehdä, mutta tietysti satama piti käydä kurkkaamassa. Hirveän tyypillinen norskisatama, vanhoja värikkäitä taloja vieri vieressä. Tuonne uudestaan siten että ehtii käydä vähän katselemassa kauppojakin ja istahtaa jonnekin kahville.


Hieman kauempana keskustasta löytyi liitovarjosurffailijoita. Tämä tuntuu olevan sangen suosittu harrastus täällä, tuulta kun löytyy kohtalaisen usein. Näitä on nähty myös Tromssassa, eli ei kelillä niin väliä. Kuvanottopäivänä oli ehkä 10 astetta lämmintä, meriveden lämpötilasta en osaa sanoa.


Pala historiaa: Stavangerissa on käyty suuri taistelu vuonna 872, joka johtui Harald ensimmäisen julistautumisesta koko Norjan kuninkaaksi. Kjøtve Rikas kannattajineen ei ollut ihan täsmälleen samaa mieltä, ja tappeluhan siitä tuli. Taistelu päättyi Haraldin voittojen joukkoon, ja Harald luetaan siis ensimmäiseksi Norjan kuninkaaksi. Kjøtven (eloonjääneet) kannattajat eivät tätä sulattaneet ja laivasivat itsensä Islantiin. Taistelun muistoksi on Stavangeriin pystytetty Fritz Røedin suunnittelema muistomerkki. Komea on.


Lopuksi vielä taistelusta kirjoitettu runo:

Heyrði þú í Hafrsfirði,
hvé hizug barðisk
konungr enn kynstóri
við Kjötva enn auðlagða;
knerrir kómu austan,
kapps of lystir,
með gínöndum höfðum
ok gröfnum tinglum.

Kuulitteko Hafrsfjordista
kuinka kovasti he taistelivat
ylhäinen kuningas
vastaan Kjötve Rikas;
laivat seilasivat idästä
himoiten taistelua,
ammottavine päineen
ja veistetyine keulineen.

Suomennos ihan vaan itse yritetty värkätä.. Oikeellisuudesta siis ei takeita :) Vaan eikös kuullosta tuo vanha norja ihan joltain kieleltä Taru Sormusten Herrasta?

Ja vielä toim. huom. Tuo kohta missä puhutaan laivojen saapumisesta idästä, niin on muuten ihan tasan mahdollista. Katsokaa vaikka Google mapsista missä sijaitsee Hafrsfjord.

Syysloman jälkeen

Johan näkyy olleen hieman taukoa kirjoittamisessa, mutta on tässä ehtinyt jo tapahtuakin kaiken näköistä.

T:llä oli viime viikolla syysloma, ja heti alkuviikosta päätettiin tehdä ulkomaanmatka. Ruåtsiin. Täältä pääsee parin tunnin ajomatkan päästä laivalla rajan toiselle puolelle, ja lähdettiin siis tällaiselle autolauttamatkalle. Laiva oli suurehko, ei tietenkään mitään Silja Line-kokoluokkaa, mutta aika iso kuitenkin. Ja muistutti kovasti suomalaisten tuntemaa ruotsinlaiva-meininkiä. Paitsi että ilman sitä kännäystä. Taxfreestä shoppailtiin halpaa viinaa ja tupakkia, ja tietysti karkkia kunhan ensin oli syöpötelty seisovasta pöydästä navat pullolleen. Se loppuaikakin kun odoteltiin satamaan saapumista oli ihan yhtä tylsä kun paluumatka Tukholmasta Turkuun, tosin ilman krapulaa.. Ruotsin puolella on ihan rajan tuntumassa aivan järjettömän suuri kauppakeskus, josta norskit käy ostamassa ihan kaikkea sapuskasta ja vaatteista kodinkoneisiin. Itse löysin sieni- ja kasviskuivaimen, vihdoinkin! Täällä norjassa niitä ei jostain kumman syystä myydä kun nettikaupassa, ja hinta on melkein nelinkertainen verrattuna maksamaani.

Seuraavana päivänä piti sitten tietysti sännätä metsään poimimaan taas lisää suppilovahveroita, jotta kuivainta pääsi testaamaan. Hyvin toimi ;)

Viikonloppuna ajettiin Stavangeriin, jonne T jätti pyöränsä talviteloille. Meillä ei ole täällä Grimstadissa autotallia, joten mopolle piti hommata paikka muualta. T:n ystävällä on Stavangerissa vuokralla talo, jonka autotalliin mahtui soppelisti yksi ylimääräinen pyörä. Kaupunki on todella viihtyisän oloinen, harmi vain kun ei oikein ehditty kiertelemään ennenkun piti lähteä kotimatkalle. Pitää poiketa joskus paremmalla aikaa ja vähemmillä suunnitelmilla. Nyt kun piti samalla reissulla kiertää sukulaisetkin.
Kotimatka ajeltiin hieman pienempää tietä, joka oli sitten välillä todella pieni. Nopeusrajoitus tietysti vähintään 80 melkein koko matkan, ja tie niin kapea ettei kaksi kuorma-autoa varmasti olisi mahtunut ohittamaan toisiaan sekä mutkainen kuin mikä. Meikäläinen ratissa nautti erikoiskokeesta ihan kohtalaisesti :) Ensi kesänä sitten mopolla samoille reiteille.

Maanantaina alkoivat sitten työt uudessa työpaikassa. Paikka on pieni printtauksia ja postituksia muiden laskuun tekevä firma, joka on myynyt myös asiakaspalvelun ko. firmoille. Siellä meitsi sitten istuu ja vastailee puheluihin ja sähköposteihin. Ikinä en ole töissä istunut näin paljon mitä nyt, sillä käytännössä koko päivä istutaan paikallaan. Meikäläisen kertaalleen murtunut häntäluu alkaa jo ilmoittelemaan itsestään, eli nyt voin ihan kirjaimellisesti katsoa miten pitkään meikäläisen perse kestää kyseistä hommaa :)

Nyt rauhoitutaan viikonlopun viettoon, oikeastaan mitään suunnitelmia ei ole tehty. Paitsi että tänään otan kyllä illallisen kera lasillisen punkkua. Kippis!

Arkea etelässä

Arki se pyörii näköjään täälläkin, melkein samalla tavalla kun tuolla pohjoisessakin. Töitä ei ole vielä löytynyt mutta aika toiveekkaalla mielialalla täällä silti ollaan. Kolmeen vuokravälitystoimistoon on toimitetty cv, luulisi niistä jostain edes jotain hommaa tippuvan. Toistaiseksi tämä menee ihan lomailun kannalta :)

Arki on jo alkanut rullaamaan normaalia rataansa; T käy koulussa ja mä häärään kotihengettärenä. Mikäli luulen tarvitsevani autoa, käyn heittämässä T:n kouluun kahdeksalta ja yritän muistaa hakea sen kotiin kolmen kieppeillä.. Tekemistä on toistaiseksi löytynyt, tutustumista alueeseen riittää, täällä kun näitä kyliä on vähän tiheämmässä kun tuolla lapissa.

Jos pieni tietoisku tähän väliin. Eli Grimstad on kaupunki etelä-Norjassa Skagerrakin rannikolla, asukasluku noin 20,5 tuhatta. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat Arendal (yli 40 tuhatta asukasta) ja Kristiansand (Norjan viidenneksi suurin kaupunki, yli 80 tuhatta asukasta). Arendal on vain noin kahdenkymmenen kilometrin päässä, kun Kristiansandiin on matkaa viitisenkymmentä. Matkat tietysti riippuvat siitä ajaako pitkin E18-valtatietä vai valitseeko maisemareitin, ns "vanhan tien".

Arendalissa ollaan käyty muutaman kerran, siellä on sellainen järjettömän suuri kauppakeskittymä, josta löytää lähes kaiken. Löytyy huonekaluliikkeitä (ei ikeaa), autokauppoja, vaate- ja kenkäkauppoja, urheiluliikkeitä, ruokakauppoja. On experttiä, paikallista giganttia ja tietysti biltema.. Kristiansandissa on melkein samanlainen, tosin käsittääkseni ei ihan yhtä suuri. Mutta siellä on se ikea :) Arendalin keskusta on saman tyylinen kun Grimstad, vanhoja rakennuksia ja kapeita katuja. Mutta niillä on isompi kirkko. Ja kirkon "kivijalassa" 7eleven-kioski :)


Viikko sitten kävin kävelyllä tuossa talon takana olevassa metsikössä, ja varuiksi otin mukaani pussin ja pienen veitsen. Ihan vaan siltä varalta jos sattuisi löytymään jotain kerättävää. Ja löytyihän niitä. Sen tunnin aikana jonka olin kotoa pois, saalistin kolmisen litraa suppilovahveroita. Niitä oli niin paljon että ne melkein itse hyppivät mukaan! Eilen kävin toisen kerran, ja nyt se oli jo hieman haasteellisempaa sillä puut ovat alkaneet tiputtamaan lehtiä. Mutta keräsin reilussa tunnissa hieman yli neljä litraa. Tällä kertaa kun ei mennyt aikaa siihen että löytää kotiin :)

Nyt pitäisi löytää jostain sienikuivuri, pakastintilaa kun meillä ei kauheasti ole.

Luonto täällä on kovasti erinäköistä kun mihin on tottunut, koskaan en näin etelässä ole asunut. Tammia täällä kasvaa joka nurkalla, ja metsässäkin niitä on melkein enemmän kun koivuja. Jalavaan törmää myös jatkuvasti. Havupuita on myös, mutta ei niin paljon kun Suomessa. Meidän terassia vastapäätä kasvaa isohko tammi, ja näin syksyllä se on tietysti täynnä tammenterhoja. Itselle oli aika mielenkiintoinen havainto kun aluksi ihmettelin mikä ihmeen rapina täällä kuuluu vähän väliä. No ne on tietty ne tammenterhot jotka rapisee maahan.


Kaupungista löytyi lisäksi isoin tuija, minkä olen ikinä nähnyt. On hieman eroa siihen Tromssassa ostamaani alle metriseen sinttiin..


Kelit täällä vaihtelee ihan käsittämättömään tahtiin. Samana päivänä voi olla tuulta, aurinkoa ja vesisadetta, ja ne vaihtuvat ihan melkein huomaamatta. Niinkun yhtenä päivänä puhuin äipän kanssa puhelimessa, ja tuo kysyi että millainen ilma täällä on. Katsoin pihalle ja totesin että komea on, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Puhelun jälkeen siivoilin hieman, ja lähdin kaupungille. Siinä vaiheessa satoikin sitten jo vettä. Sumua täällä on ollut melkein joka aamu, niinkun esimerkiksi tuosta tammi-kuvasta saattaa näkyä. Sen näppäsin tänä aamuna. Samaten kun tuon hienon taideteoksen, jollaiset meitä odottavat aamuisin aidan kupeessa.

Kotona

Voiko sanoa että palaa kotiin jos ei ole ennen käynyt kyseisessä kodissa? Vähän siltä tuntui viime viikolla kun T haki mut lautalta ja kuskasi kotiin. Kotihan se siis oli jo, kun siellä oli "kaikki" mun tavarat. Mutta siis tästä kämpästä vähän. Tää on omakotitalon alakerrassa sijaitseva ns. sokkelihuoneisto, neliöitä suunnilleen 65. (Nää norskit on siitä vähän omituisia ettei kukaan tiedä huusholliensa pinta-aloja, eikä sitä välttämättä seiso edes vuokrasopimuksessa) Kaksi makkaria löytyy, aika pieniä tosin, sekä varastohuone normaalien keittiön, olkkarin ja kylppärin lisäksi. Luukku vuokrattiin osittain kalustettuna, ja kuten arvata saattaa niin esim. verhot ja matot on menneet jo vaihtoon kun ei alkuperäiset oikein miellyttäneet silmää.. Ikea on onneksi lähellä.


Tästä on tuonne keskustaan nelisen kilometriä matkaa, T:n koulu on matkan varrella noin kilsan päässä kylästä. Paikkakunta on aikas pieni, väkiluku on jossain 20 tuhannen kieppeillä. Kesäisin ilmeisesti vilkas tyristirysä, ja kaupunki on tietenkin meren äärellä. Keskusta on täynnä pieniä katuja ja vanhoja taloja, idyllisiä pieniä kahviloita sekä pikku putiikkeja. Isommat kauppakeskukset on hieman ytimestä syrjässä, mutta näin autolla liikkuvalle se ei ole ongelma. Ja autonhan saa käyttöönsä kun herää liian aikaisin ja heittää T:n kouluun.. Pitäisi varmaan tutkia noita bussiaikatauluja.. :)

Suomessa kylässä

Nyt on sitten kyläilty urakalla. Matkan varrella taitaa olla nyt viides yöpaikka menossa, ja joka paikassa olen päässyt saunaan. Ja kaljaakin on saanut saunassa juoda. Tää maa on paratiisi :) Kiitokset jo nyt kaikille saunottajille ja kahvittajille vaikkei matka olekaan vielä lopussa!

Tuolla pohjoisessa kun odottelin mopon huollon valmistumista niin ehdin käydä morjestamassa entisessä työpaikassa vanhoja työkavereita ja alaisia. Ihan samalta siellä näytti vieläkin, mitä nyt oli muutama uusi naama päässyt portista livahtamaan sisään.

Vielä on pari kyläpaikkaa käymättä ennen perjantaista lentoa kotiin. Siis kämppään jota en ole vielä nähnyt, mutta mitä T sisustaa siellä ihan mua varten. Kukkapöytä pitää kuulemma käydä ostamassa, kun siellä ei muuten ole kukille paikkaa. Ihana <3. T oli tajunnut jopa kastella niitä kukkia kun muuttokuorma oli lopulta sinne saapunut :)

Kuvia uudesta kodista laitetaan sitten kun sinne asti on päästy, mutta tässä on teille Hellka.

Kämpässä kaikuu/ Gjenlyde i huset

Muuttoauto on nyt sitten startannut kohti etelää, ja kämppä on jo jopa siivottu! Vielä huomenna mopon pakkaus, jääkaapin tyhjennys sekä pikku visiitti paikallisessa työkkärissä ja eturenkaan voi suunnata kohti rajaa. Huomiseksi iltapäiväksi tänne on luvattu sadetta, joten yritän ajoittaa startin niin aikaisin kuin mahdollista. Työkkäri tosin aukeaa vasta yhdeksältä, joten ihan aamuvarhaisella ei tarvitse ponnistaa sängystä.

Tää nauttii tässä vaiheessa kolmannen kaljan, ja sen jälkeen taitaa siirtyä vällyjen väliin. Notta jaksaa huomenna körötellä sen kuusi ja puolisataa kilsaa.

Flyttebil er på vei sørover, og jeg har allerede rydded opp huset! I mårra jeg bare pakke sykkelen, tomme kjøleskapen og har ei snart tur på Nav. Så kan jeg begynne min reise til Finland. Værvarsel sa att det skal regne på ettermiddag i mårra, så æ prøver å starta så tidlig som mulig. Nav åpner klo 9, så æ må ikke sto opp altfor tidlig..

Nå skal æ drikke tredje øl og legga mæ så æ orker å kjøre 65 mil i mårra..

Jotain muuta kun muuttoa

Eiköhän tälle päivälle ole touhuttu muuttoa ihan tarpeeksi, joten voinkin kirjottaa välillä jostain muusta.

Viime tammi-helmikuussa totesin että läski on ottanut hieman liikaa tilaa meikäläisen kropasta, ja päätin että on aika tehdä jotain. Hyvänä motivaattorina toimi mm. systerin syntymäpäivillä otetut kuvat. Niitä katsellessa kun ei voinut muuta kun miettiä että kuka tuo eukko on ja miksi se on syönyt meikäläisen..

No ensin ajattelin testata Nutrilet-kuuria jonka ostinkin Suomen reissulla. Paketti on edelleen avaamatta kun päätin kuitenkin kokeilla karppaamista ensin. Olin kuullut hyviä kokemuksia sekä lähipiiristä että vähän kauempaa, tosin olivat aloittaneet hieman reippaahkolla vauhdilla. Paras kuulemani taisi olla 16 kiloa kahdessa kuukaudessa.. No ihan hullun kuurille ei huvittanut alkaa, vaan ekat pari viikkoa totaalikieltäytyminen hiilareista (no okei, tuleehan niitä väkisinkin vähän esimerkiksi rehuista), ja sen jälkeen mentiin hieman lievemmälle ruokavaliolle. No nyt se on paino sitten tippunut niistä kauhulukemista viistoista kiloa, vaikka tässä viime päivinä on tullut herkuteltua töissä mm. karkilla, jäätelöllä, täytekakuilla sekä poronkäristyksellä jonka kaverina tietysti aimo annos perunamuusia. Se ei näköjään tässä vaiheessa enää vaikuta vaikka välillä hieman lipsuu, jos valtaosin syö vähähiilihydraatista sapuskaa. Näissä lukemissa kyllä oltiin jo ennen viimeisintä suomen reissua. Kyllä vaaka heilahtaa ylöspäin jos viisi päivää elää pizzalla, hampurilaisilla ja kaljalla.. Mutta toimii se silti. Eli täytyy vain todeta: Käytän itse ja suosittelen :)

Kahtokkee vaikka ite :) Ennen ja jälkeen vassokuu.

Viimeistä viedään

Tänään olis sitten viimeinen työpäivä ennen muuttoa. Iltavuoroa pukkaa, eli puoli yhteentoista pitäis tänään jaksaa olla hereillä, mieluusti tietysti hieman pidempäänkin jotta saa ajettua kotiin. Fiilikset on hieman haikeat, työkaverit on mukavia ja ainakin väittävät että on ollut kiva tehdä töitä yhdessä. Oltiin jopa porukalla viime viikonloppuna mökkeilemässä yhden kollegan mökillä, eli grillattiin ja juotiin kaljaa upeissa maisemissa :)

Mun työpaikka sijaitsee pienen lahden poukamassa, johon tietyllä tuulella tulee ilmeisesti aika paljon jotain pikkuötököitä. Niiden pikkuötököiden perässä tulee sitten pikku kaloja joiden perässä tulee makrilleja. Niiden perässä tulee pyöriäisiä! Mä olen nyt pari kertaa nähnyt niiden tulevan ruokailemaan makrilliparveen, ja se on aika hienoa katseltavaa, se. Koskaan aiemmin kun en ole moisia elukoita livenä nähnyt muualla kun delfinaariossa. Eikä nekään ole pyöriäisiä kun ne on delfiinejä.

Viikonloppu meneekin sitten pakatessa, nyt se on kai pikkuhiljaa pakko aloittaa kun muuttoauto tulee maanantaina. Onneksi mukaan ei tarvitse vaatteiden lisäksi ottaa kun sänky, keittiön pöytä ja telkkari. Kaikki muu on pienempää sälää niinkun vaatteita ja kenkiä, jotka on jo melkein pakattu. (T sanoi että mun ei ole pakko ottaa kaikkia kenkiäni mukaan, mutta se ei sanonut mitään käsilaukuista.. ;))

Täällä alkaa olla pikkuhiljaa syksy. Keltaisia lehtiä näkyy jo puissa, ja hanhetkin on pysähtyneet meidän pellolle paluumatkallaan etelään. Yötkin on jo öitä, eli keskiyön aurinkoa ei taas hetkeen näy. Tosin ens kesänä meikäläiset onkin sitten hieman pimeämmissä maisemissa eli ei sitä välttämättä tule nähtyä muutenkaan. Viinimarjat alkaa pikkuhiljaa kypsymään, tosin taitaa meikäläiseltä jäädä tänä vuonna keräämättä. Kun ei niitä jaksa lähteä muuttokuormaan noukkimaan..

Kesän viimeiset "grillibileet" on tulevana viikonloppuna, kun pitää saada pakastin tyhjäksi. Pyysin T:n siskon kylään jotta saadaan syötyä kaikki. (Sekä lauantaille että sunnuntaille) Löytyi meinaan ekalla tarkastuskierroksella kauhea klöntti naudan sisäfilettä sekä varmaan kilo kanan rintafileitä. Oli siellä pussillinen seitäkin, mutta jos ei kaikkea ehdi syömään niin voi olla että tulee valkattua parhaimmat päältä. Sei ei taida kuulua siihen porukkaan..

Ressi helpottaa

Nyt meillä olis sit vihdoinkin asuttava kämppä siellä etelässä. Omakotitalon alakerta, noin 65 neliötä, kaks makkaria, pikku terassi ja niin edelleen. Enää ei tartte ressata kun ite muutto, eli ihan keskenäni saan lähettää täältä muuttoauton sinne kauas. Paikka on osittain kalustettu, eli kaikkea ei tarvitse raahata matkassa, isoimmat kamat on sänky, keittiön pöytä ja telkkari. Muut roinat kulkee sitten laatikoissa ja jätesäkeissä.

Ens viikolla pitää tilata muuttoauto, ja kun se päivä on selvillä niin voi alkaa suunnittelemaan siinä pakkailujen lomassa Suomeen siirtymistä. Vihdoinkin :) Eli mopo Suomeen ja siitä koneella Osloon, mistä sitten jollain keinolla sinne etelään.

Siellä ei taida vielä puut kellastua niinkun täällä, eikä talvikaan voi olla yhtä pimeä ja pitkä. Aivan mahtavaa!

Ei ihan niinkun elokuvissa

No mikäänhän ei tietenkään ole sitä miltä se näyttää..

T lähti siskonsa kanssa ajelemaan kohti etelää sunnuntaiyönä, perille pääsivät tiistaiaamuna. Kämpän avaimet saivat neljältä iltapäivällä ja kaikki näytti sellaiselta kun oli ollut puhekin. Paitsi että siinä talossa on joka paikassa yksinkertaiset ikkunat. Ei hyvä, siellä kuitenkin saattaa olla talvella pakkasta jopa siellä parinkymmenen asteen huitteilla jos oikein paska säkä käy. Ja se takka/kamiina mistä omistaja mainitsi on kuulemma jostain ajalta ennen dinosauruksia. T puhui jotain parafiinista takan käytön yhteydessä, en oikein ymmärtänyt mikä oli homman juoni mutta varma on se että se ei ole minun hommaani..

Keskiviikkona kun heräsivät niin kämpässä leijui outo haju, joka sitten päivän mittaan vain voimistui.. Kämppä on kuulemma omistajan mummon vanha mökki, niin ovat kaitten haudanneet muorivainaan olkkarin lattian alle. Tai jotain. T oli huomannut että tiistaina kun olivat talolle tulleet niin oli ollut ovi ja ikkunoita auki. Eli omistaja oli kyllä tietoinen löyhkästä, yritti vain sitä peitellä. Vuorokauden päästä lemu tuli takaisin. Todella mukavaa.

T on nyt yrittänyt kysyä omistajalta miten hommassa edettäisiin. Saa nähdä mitä se vosu meinaa, mutta kuluttajasuojan nettisivuilla oli kyllä tekstiä että saadaan kaikki rahat takaisin kun vaan ollaan ensin löydetty uusi kämppä missä asua. Täällä kun on vuokrasopimuksessa maininta siitä, että kämpässä pitää asua vähintään kaksi kuukautta vaikka siitä ei pitäisikään. Taitaa vain tuo löyhkä kumota sen pykälän..

Uusi koti

Tältä se nyt sitten näyttää, meidän tuleva koti siellä etelässä.


Varmistui eilen, ja järkälemäinen taakka tipahti hartioilta.. Nyt on paikka minne muuttaa. :) Talo on vanha hirsitalo, jonka vuokra on käsittämättömän halpa jopa suomalaisessa mittakaavassa. Eristys yläkerrassa ei kuulemma ole kovin hyvä, yksinkertaiset ikkunat käsittääkseni. Talossa on kuitenkin takka/uuni jota voi lämmittää puilla, eli ei tarvitse sähköllä hehkuttaa koko (lyhyttä!) talvea. Vuokrataan kalustettuna, joten kovinkaan paljon ei tarvitse raahata mukana. Oma puutarha, kaksi makuuhuonetta (saa tulla kylään, pikkumakkariin ei kylläkään kovin suurta seuruetta saa tungettua), tietysti keittiö, olohuone ja ruokailuhuone. Keittiö on sen verran pieni ettei sinne mahdu pöytää mutta viereiseen ruokailutilaan kylläkin. Sijainti on käytännössä keskustassa, ytimeen on googlemapsin mukaan alle puoli kilsaa. Jiihaa!

Ressi helpotti siis kummasti, pakata ei tarvitse käytännössä kun vaatteet ja keittiötarvikkeet, ja täällä siirtelen syrjään loput omat kamat mikäli tämä päätetään laittaa vuokralle. Välttämättä ei laiteta, joten pakkauksen tarve pienenee entisestään. Nyt voi siis huoletta viettää kesälomaviikon, pakata hieman kamoja mopon selkään ja suunnata kokoontumisajoihin Suomeen. Ja ei, me ei keritä kyläilemään missään joten turha kysellä. Ajetaan vain yhdellä yöpymisellä hieman etelämmäksi, rentoudutaan saunan, hyvän seuran ja oluen parissa muutama päivä ja sen jälkeen körötellään takaisin. Kun sitten taas työt kutsuu.

Kotona on edelleen töitä rästissä, mitä pitää tehdä ennenkun muutetaan. Talon maalausurakkaa pienensin sen verran että päätin maalata vain ikkunalistat. Niistä kun oli osa sen verran huonona että ne oli vähintään pakko maalata. Värin vaihto muuten paransi talon ulkonäköä aivan järisyttävä paljon! Kaikkia ei ole vielä maalattu, kun meikäläisen lievähkö korkean paikan kammo tuppasi esiin. Kunnon telineille nousen kyllä, mutta keikkuville tikapuille en lähde maaliämpärin kanssa kipuamaan. Siis yli parin metrin korkeuteen. Sitä mokomaa keltaista väriä on tietysti myös räystäslaudoissa, eli parhaimmillaan jossain kuudessa metrissä. Ei kiitos, siis... Mutta mulle luvattiin telineet joten reissun jälkeen pääsee maalaamaan loputkin. Ennen-jälkeen kuvia voin laittaa sitten kun kaikki listat on maalattu, tällä hetkellä saamme nauttia ihanasta nelivärisestä talosta :) (Onneksi sitä ei näe täältä sisältä, vassokuu vaan naapurit)

Paluu normaaliin

Surun murtama maa alkaa pikku hiljaa elää normaalia arkea. Viimeviikkoisen murhenäytelmän seurauksena koko Norja on ollut sekaisin. Muistokulkueita ja muistojumalanpalveluksia on järjestetty, hiljainen hetki oli koko maassa muistaakseni sunnuntaina. Suruliputus valtakunnallisesti jo lauantaina. Koko viikonlopun ja alkuviikon radiosta soi pelkästään hitaita ja surullisia kappaleita, tv:stä ei tullut ainuttakaan rikossarjaa tai sotaelokuvaa. Vain loputtomasti uutisia ja lieväksi kevennykseksi romanttisia komedioita tai amerikkalaisia valmiiksinaurettuja.

Tapahtuma oli tietysti hirveä, kamala, järkyttävä ja ennen kaikkea tuomittava, mutta normaalin työssäkäyvän arkea alkoi jo hieman ahdistaa. En tuntenut ketään uhreista, eikä tietääkseni kukaan tuttunikaan joten kovin henkilökohtaista suru ei kohdallani ollut. Kieltämättä siis alkoi hieman vanne puristaa päätä kun työmaalla kuuli radiosta noin kuudennenkymmenennen kerran Peter Gabrielin ja Kate Bushin dueton "Don't give up" tai John Lennonin hoilaamassa Imagine:a. Soittolistalle oli päässyt lipsahtamaan myös hienoinen moka (jota en kyllä kuullut kun sen yhden kerran): Lionel Richien "Hello". Sanat kun jatkuvat notta "is it me you're looking for?" Samaan aikaan sukeltajat etsivät viimeisiä uhreja merenpohjasta..

Järkyttävää luettavaa

Eilen iltapäivällä huomasin netistä että Oslossa oli räjähtänyt pommi. Jonkin ajan päästä tv:ssä alettiin puhumaan lisäksi jostain ampumisista. Hieman ymmällään katselin telkkaria, ja netistä välillä kävin lukemassa mitä dagbladet.no kirjoitteli asioiden tilasta.

Kyllä ihmisellä saa heittää pahasti korvien välissä, jos pitää lähteä ammuskelemaan kakaroiden kesäleirille. Leiriläisten ikähaitaria en tiedä, mutta käsittääkseni porukkaa on ollut leirillä teini-ikäisestä vähän parinkympin paremmalle puolelle.
Nyt kun lehdistä lukee selvinneiden kertomuksia, niin tyyppi on jahdannut niitä siellä ympäri saarta. Piiloutuneet eivät ole uskaltaneet tehdä mitään muuta kun pysyä hiljaa sekä kuunnella ja/tai katsella kun kavereita lahdataan ympärillä. Juippi oli vielä pukeutunut poliisiksi ja alkanut ammuskelemaan siinä vaiheessa kun porukkaa oli alkanut kerääntyä ympärille kuulemaan mitä poliisisedällä on asiaa. Jösses.

Tromssalaisia nuoria leirillä oli 40, viiden olinpaikasta ei tällä hetkellä ole tietoa, sairaalassa on useita. Silminnäkijät kertovat että osa ammutuista putosi veteen, joten uhrien määrä saattaa vielä nousta. Tällä hetkellä yhteensä pommin ja ammuskelujen seurauksena on kuollut 91 ihmistä.

Mikäli oikein ymmärsin lehdestä lukemaani, on maksimituomio 21 vuotta vankilaa. Varmaksi en osaa sanoa onko täällä elinkautista, mutta näin olin käsittävinäni että ei ole. Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta mikäli tuo pitää paikkansa, juippi istuu kunkin ihmisen murhasta alle kolme kuukautta.. Mun on täytynyt käsittää väärin.. Mä toivon että olen käsittänyt väärin.

Eilen kaveri pisti linkin ampujan facebook sivuille (joita ei enää näe). Kiinnostuksen kohteita en juurikaan katsonut, varsinkaan kun en ollut varma että onko ne oikeasti saman tyypin sivut. Järkyttävämpää oli katsoa mitä se oli seinälleen pistänyt; linkkejä youtuben musiikkivideoihin. Kaikki biisit joita sieltä löytyi olivat nimeltään jotain tyyliin: Sound of goodbye, Out of the sky, Fireworks... Hullu mikä hullu.

Nyt on muuten herännyt epäilys että se ei sittenkään toiminut yksin, saarella leirillä olleet ovat kertoneet nähneensä myös toisen ampujan. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.

Tänään on kuitenkin koko Norjassa valtakunnallinen surupäivä, joten liput ovat puolitangossa. Osloon johtavia teitä suljettiin eilen, en tiedä joko ovat aukaisseet. Rajoilla alettiin tehdä tarkastuksia, ilmeisesti kaikki maasta lähtevät on syynätty.

Ei tätä vain pysty käsittämään. Ei pysty.

25h / vrk

Tai siis jos olis sitä aikaa, niin sitä vois käyttää niin kovin moneen asiaan. Nyt tuntuu olevan koko ajan kiire tekemään jotakin, niinkun nyt töissä ei olis tarpeeksi tekemistä. T huhkii rempatessaan anopille uutta kylppäriä, sen kun olisi suotavaa olla valmis ennenkuin muutetaan. Lisäksi olis tässä kotonakin tekemistä, esimerkiksi tuo pihatie odottaa edelleen tekijäänsä. Traktorista kun on jotain rikki, ei hajuakaan mitä, mutta sillä ei voi ajaa. Tuota murskattua asfalttia olisi huomattavasti kivempi siirrellä kauhallisella traktorilla kun kottikärryillä... Aidan laudat olis melkein maalattuna odottamassa pääsyä aitaan, ja lisäksi pihasta autotalliin kulkee metrin levyinen ja syvyinen oja. (Onko syvyinen oikea suomenkielinen sana?) Sitä pitkin kun pitäisi kuulemma vetäistä sähköt ja vesi autotalliin, mutta sähkäri ei ole joutanut tulla käymään.

Ja jos siinä ei ollut tarpeeksi, niin pitäisi talokin maalata ennen muuttoa. "Pakko" ei ole maalata kun vähintään ikkunoiden karmit jotka on aika heikossa hapessa, mutta koska koko höskän on tarkoitus muuttaa väriä niin parasta olisi jos sen ehtisi maalaamaan kokonaan. Niin ja pakatakin pitäisi. Omakotitalollinen tavaraa. Vielä ei olla oikeastaan aloitettu eikä muuttoon ole kun noin kuukausi..

Miten niin siis ei ole aikaa :)

Tosin meillä ei ole vieläkään siellä etelässä asuntoa, joten sillä pakkaamisella ei sinällään ole kiire. Se saattaa olla että T menee edeltä opiskelujen alkaessa, ja meitsi muuttokuorman kanssa perässä kun lukaali on löytynyt. Töihin en ole ilmoittanut viimeisen työpäiväni päivämäärää, tällä hetkellä siellä on ainakin niin kiire että luulen saavani olla töissä tasan niin pitkään kun haluan.

Uusia töitäkin olen jo hakenut, vielä ei ole kuulunut mitään, mutta ei niiden hakuajatkaan taida olla vielä päättyneet. Nämä haetut työt on vähän lähempänä omaa alaa, mutta ei ihan tarkalleen kuitenkaan. Grimstadissa tahi lähistöllä kun ei ole sitä tasan oman alan puljua..

Sen verran piti ottaa hengähdystaukoa tästä ruljanssista, että käytiin tsekkaamassa kaverin talo noin sadan kilsan päässä. Joku vuosi sitten oli mennyt ostamaan vanhan omakotitalon eikä T ollut vieläkään siellä käynyt. Lauantai-iltana ajeltiin sinne, juotiin pari kaljaa sekä grillattiin, ja aamusta takaisin. Kun T:n piti päästä jatkamaan sitä kylppäriremonttia..

Tässä kuitenkin kuva kaverin keittiön ikkunasta räpsäistynä. Ei kurjemmat näkymät..


Oli jostain löytänyt myös vanhan hauskan maustehyllyn keittiön seinälle.


Eikä ne maisemat matkan varrellakaan paskemmat olleet :)



(Ai niin, vähän pitää retostella: Söin tänään ekat herneet omasta maasta!)

Kesän rientoja

Täällä meillä on kesä, ja kesällähän kukaan ei istu tietokoneen ääressä joten päivityksiä ei ole blogiin tippunut edes sillä vauhdilla kun keväällä. Puutarha kukoistaa, tai kukoistaisi jos joku muistaisi kastella niitä istuttamiaan rehuja.. Voikukat näyttää kyllä pärjäävän ihan hyvin ilman kasteluakin.

Haastetta istutuksille lisää tämä meidän pohjoistuuli. Se kun laskee lämpötilaa toisella puolella taloa huomattavasti, eli lähes kaikki pitää survoa sille lämpimämmälle puolelle. Toisella puolella siis ei ole juurikaan mitään :)
Maahan on kuitenkin päätynyt kukkien lisäksi rivi porkkanaa, hernettä ja jokunen mansikantaimi. Saapa nähdä saadaanko satoa. Varsinkaan kun meillä on edessä muutto loppukesästä.

T sai opiskelupaikan Etelä-Norjasta, joten tässä pitää pikkuhiljaa alkaa pakkailemaan muuttolaatikoita. Uusi kotipaikka seuraavat kaksi vuotta on noin parisataa kilometriä Oslon eteläpuolella, kaupungissa nimeltä Grimstad. Tällä hetkellä on kiivas asunnon haku käynnissä, ja meikäläisen pitäisi alkaa etsimään uutta työpaikkaa.. Taas pääsee asioimaan paikallisen työkkärin kanssa (jee).

Juhannusta täällä vietettiin kauniissa, joskin hieman viileässä säässä. Paikallisethan ei vietä juhannusta kuten suomalaiset vaan "oikeana" juhannuspäivänä, joka sattui tänä vuonna torstaille, polttavat kokkoja. Mekin suomalaisen juhannusvieraan kanssa istuttiin hetki naapurin kokolla, joka siis kooltaan vastasi nuotiota.


Perjantaina valloitettiin yksi meidän lähimmistä töppyröistä, ja illalla suunnattiin kaupungin yöhön. Joka ei ole yö sanan varsinaisessa merkityksessä, kun täällä paistaa aurinko.

Lauantaina suuntasimme mökille, sillä eihän suomalainen voi juhannusta viettää ilman saunaa :) Saunan jälkeen grillailimme T:n serkun luona, ja tulihan siinä muutama olutkin otettua.


Väsymyksen iskettyä päätimme lähteä takaisin mökille, mutta matkan varrelta (n. 400 metriä) löytyikin seuraavat grillibileet! Ei muuta kun sekaan, ja väsymyskin unohtui hetkeksi. Tarjoilu oli talon puolesta, itsepalveluperiaatteella.


Seuraavana päivänä, väsymyksestä huolimatta, käytiin paistamassa makkarat T:n äidin kotipaikan pihassa. Vanhan talon paikalla on nykyään pikkuinen mökki, ja se sijaitsee T:n mökiltä hieman "ylemmäs". Paikkaan ei johda autolla ajettavaa tietä, joten taas oli kiivettävä. Paikka oli suomalaisen silmään kotoisempi, mökki on nimittäin lähes järven rannalla. Järvestä johtaa piskuinen puro mereen, josta tuli näpättyä kuvakin.

Hjem igjen

Taas ollaan kotona, ehdittiin jo tälle viikonlopulle tehdä yönylireissu Suomeen. Tuliaisiksi saatiin isoja pöllejä aidantolpiksi, sekä mm. litran tölkki venäläistä olutta. Vielä ei olla maistettu millaista mahtaa olla.. Shoppailla piti tietenkin taas Suomen puolella, mukaan tarttui jälleen aurajuustoa ja mustapekkaa, sekä luonnollisesti suomalaista grillimakkaraa. Nämä kun ei oikein osaa täällä makkaraa tehdä.

Fire dag helg og vi bestemte å reise til Muonio, hvor vennines foreldrar har hytte. På samme tur vi handlet mat på Finland, og jeg kjøpte finsk blåmuggost og finsk pølse. Her i Norge dere kan ikke lage bra pølse..

Viime viikonloppuna pääsin yhdistyksen saunaan, jossa oli oikein naposteltavaakin tarjolla. Kuvassa lämminsavuvalasta kera hapankorpun, punasipulin ja creme fraisen. Vaikka en hirveästi tuosta valaanlihasta innostu, niin tuo versio oli ihan makuisaa. Sauna sijaitsee luonnollisesti aivan meren rannassa, uimaan en kuitenkaan uskaltanut mennä. Merivesi on tällä hetkellä noin 11 asteista, mulle saisi olla vähintään kymmenen astetta enemmän. Se vaan kun ei tuosta juuri lämpene.

Siste helg hadde vi sauna i forenings saunahytte. Der var også litt mat, på bilde ser du varmrøkt vhalkjøtt med finsk "hapankorppu", løk og creme fraise. Det var ok å spise, selv æ liker ikke vhal så mye. Jeg badet ikke fra sauna, vann er bare 11 grader og jeg trenger minst 20 grader. Her skal sjø aldri bli så varmt.. :)


Mä olen taas tehnyt yhden uuden kukkapenkin. Tähän penkkiin siirsin puutarhasta löytämiäni kukkia sekä viime syksynä istuttamani kukkasipulit. Joista tulppaanit kukkii jo. Mulla ei muuten ole pienintäkään hajua noiden "uusien" kukkien nimistä, saa auttaa jos tuntee. Lisäksi tehtiin T:n vaatimuksesta pieni vihannesmaa, johon pistetään porkkanaa, hernettä ja mansikkaa. Itselleni olisi riittänyt herne ja mansikka, mutta T:llä oli niin kova hinku istuttaa myös porkkanaa notta antaa sitten mennä vaan. Toistaiseksi ne kasvaa vielä sisällä purkissa, mutta kaippa se ne kohta siirtää ulkoilmaan. Kun on kerran penkkikin melkein valmis.

Jeg har laget igjen ny blomsterbed, hvor æ flyttet blomster fra hage. Måtte ha ny plass for dem, dem vokset på så dumm plass. Jeg flyttet også løkene jeg plantet i fjor, tulipaner blomster "allerede". Vi laget også litt åker for plante jordbær, gulrot og ert. Jordbær og ert skulle ha vært nok for mæ, men T ville ha også gulroter. Nå vokser dem inni huset i bokser ved vinduen. Jeg trot T skal plante dem ute snart, nu når åker er nesten ferdig :)




Ja kuten näkyy, aita odottaa edelleen tekijäänsä. Tikarappuset ja laudanpätkä lojuivat T:n jäljiltä, niillä mittaili ryytimaan paikkaa.

Og som du kan se, vi har ikke ny gjerde ennå. Det kommer..

Litt norsk

Æ tenkte att det er tid å skrive nokka på norsk. Endelig. Alle sier att æ har blitt så flink å snakke norsk, så kanske æ må lære å skrive også :)

For dem som vet ikke, æ kan sa at den er et blog hvor finner du ikke bilder av meg eller av folk jeg kjenner. Æ bruker ikke heller ekte navn når jeg skriver om folk. Men ellers alle som skriver jeg er sant, eller nesten sant...

Hverdagen her oppe er det samme hver dag, arbeid og etter det litt arbeid i hage. Helg er bare jobb i hage.. Mål er å ha hage hvor man trives. Noen dagene det ser ut som umulig oppgave. Men kanske etter år eller syv.

Idag sett æ nokka rart.. Æ sittet på bilen utenfor Byggern og ventet på T. Så kommet bilen ved siden av vår bil. Mann hopper ut, lukker glidelåsen på buksen, og går inni butik. Bilkjøring må være gøy for ham :)

Men no er det tid å slapp av, sitte på sofa og se litt tv. Håper at dere skjønte nokka :)

Fakta homma

Tiesittekö että Tromssan läänin alueella on 866 yli tuhannen metrin korkuista huippua? Valtaosa noista huipuista sijaitsee "Lyngenin Alpeilla". Lyngen on suosittu matkailualue sekä hiihtäjien että kalastajien keskuudessa. (Vertailun vuoksi koko Suomella noita huippuja on 26. Tromssan läänillä on kokoa noin neljäsosa Lapin läänistä.)

Tromssassa on asukkaita hieman yli 68 tuhatta, eli hivenen enemmän kuin Hämeenlinnassa. Kaupunkiin perustettiin yliopisto 1968, minkä jälkeen kaupungin väkiluku on ollut kasvussa.

Tromssa on ollut Norjan pääkaupunkina parisen viikkoa toisen maailmansodan aikana.

Jättiputki, eli "Tromssan palmu" kasvaa täällä lähes joka paikassa. Kaupungissa sitä näkee tyhjillä tonteilla, sekä teiden varsilla. Meidän lähellä sitä onneksi ei ole.

Norjassa sairaalahoito on ilmaista mukaanlukien lääkkeet ja lääkärissäkäyntikin maksaa vain omavastuuosuuden. (Jonka määrästä ei ole tietoa)

Norjan kielessä on vähemmän sanoja lumelle kuin suomen kielessä. Esimerkiksi räntä ja loska kuitataan samalla sanalla -sludd.

Tromssan ilmastoa lämmittää Golf-virta, kaikkien aikojen pakkasennätys täällä on vain -18 astetta. Lunta tosin voi olla reilummasti, ennätys on 2,4 metriä joka mitattiin huhtikuussa 1997.

Aurinko ei laske Tromssassa aikavälillä 18 toukokuuta - 26 heinäkuuta. (Suunnilleen)

Tromssan keskusta sijaitsee saarella, joka on noin 12 km pitkä ja 2 km leveä.

Tromssan silta, eli yhteys mantereelta saarella sijaitsevalle keskustalle avattiin 1960, sitä aiemmin liikenne hoidettiin lautalla. 1990 avattiin mantereelta saarelle johtava tunneli, joka käy 100 metriä merenpinnan alapuolella. Tunnelin rakennuskulut kerättiin Tromssalaisilta laittamalla polttoaineisiin 50 øren (noin 6 sentin) "Tromssa-lisä". Lisää ei ole poistettu vaikka tunnelin kulut on jo kerätty, eli Tromssan alueella polttoaine on edelleen kalliimpaa.


Norjan kapein kohta, 6,3 kilometriä sijaitsee noin Sodankylän korkeudella, kohdassa jossa Hellmofjorden (Hellmo-vuono) ylettyy melkein Ruotsin rajalle.


(Mistään näistä tiedoista en laittaisi päätäni pantiksi, joten ei ehkä kannata lähteä lyömään vetoa näillä pohjatiedoilla :))

Drag Race + Fashion Queen= Drag Queen?

Kaikissa muotiblogeissa niiden kirjoittajat kuvailee itseään päivän asuissa, selostaen tietysti minkä merkkisiä vaatteita kuvissa esiintyy. Ajattelinpa minäkin sitten testata kameran itselaukaisinta, ja kuvasin tämänpäiväisen asuni.


Eli haalari merkkiä Univern, takki Haltin parin vuoden takaisesta mallistosta, lippis Banmarkin korruptiolahja, kaulassa Buff ja kengät Merrell. Lisäksi haalareiden ja takin alta löytyy Cubuksesta ostettu musta toppi. Tyylikästä, eikö totta? :) Kuvassa taustalla näkyy ihan itse väsäämäni grillin suojus. Siitä tuli vähän liian iso mutta en ole vielä saanut aikaiseksi kääntää alasaumaa. Se kun vaatii lämpöpuhaltimen ja on olevinaan kotioloissa niin isotöinen..

Lentokentällä pitivät tänään drag race-kisat joita piti käydä hetki töllistelemässä. Olihan siellä monennäköistä kulkupeliä ottamassa toisistaan mittaa, Opel Zafirasta lähtien. Eniten hämmästyin kuitenkin kun moottorikelkat tulivat radalle. Siis moottorikelkat! En ole kovinkaan usein käynyt kyseisissä kisoissa, mutta olen melkoisen varma ettei Suomessa ajeta kelkoilla Drag racingia.



Viime viikolla ajeltiin Suomen puolelle ostoksille, ja allekirjoittaneen vaatimuksesta mentiin autolla. T olisi halunnut ajella mopolla, keli kun oli kerrankin tyyni vaikkakin viileä. Säätiedot tarkastettuani kieltäydyin jyrkästi. Olenhan lievästi vilukissa, ja lupasi matkalle sadetta yhdistettynä +5 asteen lämpötilaan. Siis ei kiitos. Perillä mm. oli Kilpisjärvi vielä jäässä.. Alla olevat kuvat onkin näpsitty pelkääjän paikalta, ja vaikka itse sanonkin niin aika hyvin onnistuivat.

Uusi lelu!

Ei, en ole ostanut uutta mopoa, vaan se tilaamani kamera on saapunut! Vihdoinkin. Eilinen menikin sitten testaillessa ja opetellessa ja vähän leikkiessäkin. Opettelun tekee normaalia hankalammaksi se, että paketissa oli mukana väärän kameran käyttöohjeet. Eli ilman ohjeita mennään. Mutta onpahan hieman hauskempaa kun luulee osaavansa, pettymys seuraa vasta sitten kun se ohjekirja saapuu :) Alla kuitenkin yksi testiotoksista, kuvassa naapurustoa 70-luvun väreissä.


Tänään valettiin viimeinen siivu betonia autotalliin, tai siis autotallin siihen osaan johon T väsää itselleen verstasta. Ja saa olla tasan viimeinen pätkä tälle vuodelle kun meikäläinen koskee betonilapioon. Paitsi siinä tapauksessa mikäli tulee tarvetta valaa saunalle perustuksia...
Nyt meitsi keskittyy tuohon puutarhapuoleen, mitä töiltään ehtii ja mitä kelit sallii. Ja ellei vastoinkäymiset lannista kokonaan.. Olin nimittäin siinä luulossa että sisälle istuttamani auringonkukan taimet saavat liikaa aurinkoa/vettä tai liian vähän aurinkoa/vettä kun tuppasivat lehden ruskistumaan sitä mukaa kun niitä taimiin kasvoi. Tarkempi tarkastelu paljasti kuitenkin, että taimet olivat TÄYNNÄ pikkiriikkisiä ötököitä. Koko setti lensi samantien pihalle, muissa sisällä olevissa rehuissa niitä öttiäisiä ei näyttäisi olevan. Ihmetys on suuri: mistä ne riiviöt on tulleet ja miksi ne iski vain auringonkukkiin? Mahtaako käydä samalla tavalla mikäli yritän uudestaan?

Basilikat voi kuitenkin hyvin, vaikka niistä on napsittu lehtiä salaattiin ja mausteeksi.


Viime syksynä istuttamani kukkasipulit alkaa lykätä vartta ylös. Paikka on väliaikainen, kun ne piti saada lykättyä maahan ennen lumien tuloa. Sen takia kukkapenkki näyttää vähän niinkun haudalta ;) Takana näkyy "Sulo Vilénin" heräteostos, kaksi tuijaa jotka siis tulivat ihan jäädäkseen mikäli merisuola ei niitä tapa. Ja halvalla tosiaan sai, yhteensä noille kahdelle puskalle tuli hintaa alle 10 euroa. Ja tuon takana olevan muurin päälle tulee siis se aita. Sopii toivoa, että vielä tälle kesälle..


Kävin tänään sen verran lähellä Polar Pioneeria, että oli pakko näpsäistä uusi kuva, kun sattui jostain kumman syystä kamerakin olemaan matkassa. On se iso.


Ja laitetaan vaikka tähän loppuun vielä yksi räpsy. Tuli eilen kylmä niin tuli tuli.