Monday, May 21, 2012

Kukkia!!


Tässäpä tulee aiemmin lupaamani lähempi otos vaaleanpunaisen puun kukista. Samalla saatte näytteen surkeista kuvaajanlahjoistani, sekä ikivanhan nokialaisen kuvanlaadusta.. Mikäköhän tämä siis on? Koristeomena? Päärynä? Ei mitään hajua..


Lisää kukkia löytyi kovin yllättävästä paikasta, nimittäin autonrenkaasta johon sattumalta kohdistin toissapäivänä katseeni. Minusta aika hauska, nämä olivat jotkut ekorenkaat, eli ilmeisesti kierrätyskumista valmistettu (tai jotain). Enpä ennen ole mielessäni yhdistänyt autonrenkaita ja kukkasia :)


Mielelläni lisäisin vielä kuvan viikonlopun runsaasta korvasienisaaliista, mutta ei tullut sellaista räpsäistyä. Kahtena päivänä suunnattiin auton nokka kohti hiekkaisempia metsämaita silmät hakkuuaukeita tiiraillen (korvasieni kasvaa siellä missä maapohjassa on selluloosaa), lauantaina reissu suuntautui noin parin-kolmenkymmenen kilometrin päähän kohti sisämaata ja sunnuntaina vielä hieman pidemmälle. Olin nimittäin netistä etukäteen etsinyt että missä täällä on metsissä hiekkapohja josta korvasieni nimenomaan tykkää, ja niille suunnille tuli sitten ajeltua. Korvasieni kasvaa noiden edellisten lisäksi juuri sellaisissa kohdissa joissa maanpinta on rikkoontunut esim. metsäkoneiden jäljiltä. Tuo oli hieman haasteellisempi tehtävä sillä täällä on nuo metsät hieman jyrkemmissä paikoissa joihin ei ihan helpolla motolla kurvaista. Mutta etsivä löytää, eli loppujen lopuksi me kiipeiltiin hakatulla metsäaukealla jossa oli hiekkapohja, sekä jälkiä jonkin isomman koneen käytöstä. Eikä korvasieniä. Ei siis yhden yhtä. Kerran jo luulin löytäneeni yhden kuivaneen (kun se oli aika pieni ja musta), mutta sitten totesin sen jonkun elukan paskaksi. Jee. 

Tuesday, May 15, 2012

Viimeisen viikon aikana olen...

... melkein ajanut kolarin koska yhtäkkiä kaistalleni ilmestyi auto. Väistin täpärästi, onneksi vauhti ei ollut kova. Tämä siis ihan normaalileveällä tiellä nopeusrajoituksen ollessa 50. Sellaista pikkuista Peugeotia kun ei näköjään saa risteyksestä kääntymään käyttämällä pelkästään omaa kaistaa..

... kauhistellut kukkapenkissä asuvaa hirmuista etanaa. Pitänee pyytää T:tä hävittämään se, itse en ajatellut koskea moiseen.


... yrittänyt olla nauramatta kun kuntosalin saunaan tuli parikymppinen norjalaisneito joka alkoi paketoimaan itseään elmukelmulla. Kertoi hankkiutuvansa siten selluliitista eroon.

... miettinyt mikä puu kukkii vaalenapunaisia kukkia työmatkallani. Kirsikka? Eikös omenalla ole valkoiset kukat?


... ollut onnellinen ystäväni puolesta. Joskus hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita.

... nauttinut ensimmäisestä uuden työni tilipäivästä! Harmi että maksettu tili oli vain kahdelta viikolta, mutta se voittaa silti lomautetun päivärahat :)

... opettanut T:lle niin hyvin matematiikkaa että kokeesta tuli paras mahdollinen arvosana!

... maistanut ensimmäistä kertaa hyvää norjalaista makkaraa.

Siinäpä pikaisesti viimeisimpiä tapahtumia, muistakaahan kommentoida edelliseen postaukseen muutkin kuin Pätkä :)

Monday, May 14, 2012

Haastava tilanne

Heli Norjalaisesta päiväkirjasta nakkasi haasteella jossa vastataan ensin yhteentoista kysymykseen, ja sitten keksitään uudet 11 kysymystä eteenpäin haastettavaksi. Katsotaanpas siis mitä Heli tahtoo tietää:

1. Luetko muutakin kuin blogeja? Mitä?
-Luen toki, kaunokirjallisuutta aika ajoin paljonkin. Lemppareita on fantasiakirjat, esim. Taru Sormusten Herrasta tulee luettua lähes joka vuosi. Eddingsin Belgarion-sarja on myös yksi suosikeista, ja sen olen lukenut myös norjaksi. Norjaa tulee treenattua myös lukemalla Jo Nesbøn Harry Hole-sarjaa sekä Anne Holtin rikosromaaneja.

2. Maa, jossa olet käynyt (tai haluaisit käydä), mutta jota ET valitsisi asuinpaikaksesi, jos sinun pitäisi nyt muuttaa mihin tahansa toiseen maahan? Miksi?
-Tää on Ranska. Olen prätkäreissulla ajanut pidemmänkin siivun ko. maassa ja yöpynyt sekä etelässä että pohjoisempana. Muuten kaunis ja hieno maa, mutta englannilla ei oikein meinaa tulla toimeen. Ranskankielettömälle siis aika mahdoton ajatus asua..

3. Kerro yksi asia, jossa olet todella hyvä. Tämä voi olla ihan mitä tahansa ;)
-Palapelit tai muut kokoamista kaipaavat asiat. Vaikka Ikean hyllyt taikka taiteltavat pahvikotelot. Tykkään väsätä ja T:kin jo tajuaa olla tunkematta väliin. :) Joskus kokosin 1000 palan palapelin vuorokaudessa, se tosin oli erittäin helppo. Vaikeutta palapeleihin saa ostamalla niitä mustavalkoisia.

4. Mitä teit viisi vuotta sitten?
-Öh.. Siis vuonna 2007. Mikäli oikein muistan niin aloin etsimään uutta työpaikkaa (joka löytyi seuraavana vuonna Porista), kävin ensimmäistä kertaa FIM-rallissa (kansainvälinen matkamotoristien kokoontumisajo, järjestettiin tuolloin Italiassa ja on muuten tulossa 2014 Suomeen) ja remontoin asuntoni keittiön.

5. Löytyykö kaapistasi vaate, jota et käytä mutta jota et myöskään halua heittää pois? Miksi säilytät sitä?
-Kaapissani ei juurikaan käyttämättömiä ole, mutta varastoituna on edelleen ylioppilasmekkoni. Enkä tiedä miksen ole hankkiutunut siitä eroon, kai sillä on jotain tunnearvoa.

6. Mitä sinulla on liikaa? Omasta tai toisten mielestä.
-Kenkiä ja käsilaukkuja jos T:ltä kysytään. Omasta mielestä niitä ei koskaan voi olla liikaa.

7. Oletko kätevä vai pitääkö sinun pyytää kaveri apuun lyömään naulaa seinään taulunripustusta varten?
-Omistan porakoneen jolla olen myös porannut reikää betoniseinään. Renkaiden vaihto autoon sujuu, ja ensimmäisestä moottoripyörästäni säädin itse venttiilit. En siis ihan "käsi".

8. Mikä on (ei niin salainen) paheesi?
-Perunalastut, varsinkin Taffelin perinteiset poimulastut. Norjasta en (onneksi) ole löytänyt vastaavaa herkkua joten sipsien syönti on jäänyt vähemmälle. Laihdutusta ajatellen tosi hyvä juttu.

9. Millä kielillä pystyt tekemään itsesi ymmärrettäväksi?
-Suomi, englanti ja norja. Ruotsikin sujuu joten kuten, tosin nykyään taitaa sekaan pukata aika paljon norjaa.

10. Mitä kieliä voit kokeilla lisäksi, jos on hätätilanne?
-Ekstroihin taitaa jäädä saksa, jota ei tosiaan yritetä kuin suurimmassa hädässä.

11. Mikä piirre toisissa ihmisissä ärsyttää sinua yli kaiken?
-Kaksikin piirrettä joista en tiedä kumpi on pahempi: maiskuttaen syöminen ja toisen ihmisen puheen keskeyttäminen, varsinkin jos se toistuu jatkuvasti.

Siinäpä niitä vastauksia, tässä kysymyksiä eteenpäin:

1. Lapsuutesi toiveammatti, ja päädyitkö siihen. Jos et niin mikä muutti mielen?
2. Mitä suomalaista viet tuliaisiksi jos kyläilet ei-suomalaisen luona?
3. Miksi bloggaat ja jos aloittaisit nyt niin mitä tekisit toisin?
4. Omistatko lempivaatteen? Miksi juuri se on lemppari?
5. Mihin maahan tahdot matkustaa ja miksi?
6. Mitä kautta saat päivittäisen uutisantisi?
7. Seuraatko politiikkaa?
8. Poltatko helposti päreesi?
9. Kissa vai koira?
10. Miten rentoudut?
11. Mikä tekee elämästä ihanaa?

Luulen että lähes kaikki seuraamani blogit on jo haastettu, joten haasteen saa poimia kuka vaan. Lisäksi haastan teidät kaikki vastaamaan kysymyksiin kommenttiboksiin! Vastatkaa yhteen kysymykseen taikka vaikka kaikkiin, voitte valita itse :)

Saturday, May 12, 2012

Tonttulaaksossa

Tänään ajeltiin T:n kanssa Nissedaliin kyläilemään, mopolla tietysti. Keli suosi ja minäkin ajelin osan matkasta T:n istuessa kyydissä. Oli aika outoa ajaa ensimmäistä kertaa talven jälkeen matka-ajoa ihan oudolla mopolla, ja vielä kyyditettävän kanssa. Vaikka a-kortti on ollutkin taskussa kohta kymmenen vuotta niin kyytiläisiä en ole juurikaan huolinut. T:n mopolla olen ajanut kerran aiemmin, se kun on sen verran korkea että juuri ottaa varpaat maahan kun sen nostaa seisontatuelta pystyyn. Oli aika mielenkiintoista pitää sitä pystyssä kun kahdeksankymmentä (ja rapiat) kiloa könyää takapenkille... Reissu sujui kuitenkin hienosti ja maisemat olivat perillä sangen komeat, en aiemmin tiennytkään että vain sadan kilometrin päästä meiltä löytyy vuoria. Jopa lumihuippuja näkyi! Tämä ihan eteläinen Norja kun on aika lättänää verrattuna pohjoiseen.

Nissedalissa näytti olevan useampikin leirintäalue, ja me poikettiin pikaisesti katsomassa maisemia yhden leirintäalueen rannalta. Ranta olikin oikea hiekkaranta, ja ainakin sata metriä leveä. Järvi on nimeltään Nisser, ja kertoivat syvyydeksi 250 metriä. (Minusta aika syvä...) Mielenkiintoista minusta oli sekin että Nissedal sijaitsee 250 metriä merenpinnan yläpuolella, eli järven pohja on siis merenpinnan tasolla.

 

Kotimatkalla leikittiin sen verran turistia, että ajeltiin Nisserin yli vaijerivetoisella lautalla. Lautta oli todella pieni, kyytiin mahtui kerralla kolme autoa ja yksi mopo :) Varmasti Norjan pienin, ja mahdollisesti ainoa vaijerivetoinen.


Huumoria paikallisilla tuntui ainakin olevan, lautan vieressä olevan kioskin seinään oli niitattuTax Free- lippu :)



Friday, May 11, 2012

Oikotie onneen

Niinkuin Heli oli jo edelliseen postaukseen tarkkakorvaisena kommentoinutkin, niin yritin tänään saada moporahat kasaan valistuneella arvauksella. Joka ikävä kyllä oli väärä.. Kyse oli norjalaisen radiokanavan kilpailusta, jossa pääpalkinto on noussut maksimiin, eli 200 000 kruunuun. Euroissa tuo tekee siis yli 26 tonnia..

Kilpailussa annetaan ääninäyte, jota kuulijat yrittävät arvata. Olin aivan vakuuttunut että oikea vastaus on kopiokoneen värikasetin suojamuovikaistaleen poisto, mutta niinkuin jo sanoin niin ei se ollutkaan. Hmph. Pettymys oli valtaisa, minähän kun en ole koskaan väärässä ja sitten yhtäkkiä olinkin.

Täällä tuollaiseen kilpailuun osallistuminen menee hieman eri lailla kuin Suomessa. Suomessahan soitetaan radioon ja se joka pääsee linjoista läpi saa osallistua. Täällä lähetetään tekstiviesti, ja sitten radiossa arpovat kenelle he soittavat. Arvatkaapa jännittikö kun soittivat ensin noin varttia ennen eetteriin menoa, ja tarkistivat ettei vastaustani ollut kukaan veikannut aiemmin. Sitten piti ihan täpinöissään jännittää vartti ennenkuin oikeasti oli radiossa ja kuuli oliko vastaus oikein vai väärin.

Jotten tuon väärän vastaukseen myötä olisi vajonnut syvään masennukseen, oli ihan pakko ottaa olut puhelun jälkeen. Kun niin sieppasi että meni väärin. Vieläkin itse asiassa vähän jurppii, taidankin ottaa toisen. :)

Thursday, May 10, 2012

Norjalainen logiikka

Olen jonkun aikaa ihmetellyt norjalaista tyyliä päättää nopeusrajoituksista yleisille teille. Suomessahan pääpiirteittäin homma menee niin että taajamissa 60 tai vähemmän, valtateillä 80 tai 100 tien kunnosta ja vuodenajasta riippuen paitsi risteysalueilla 60. Ja motarilla 100 tai 120. Pikkuteillä 80 tai 60 vähän tien koosta riippuen. Okei, tiet on suoria ja leveitä mitä ne ei täällä aina ole.

Otetaanpas esimerkki Norjasta: Arendalista lähdetään ajamaan pitkin valtatietä E18 kohti Osloa. Tie on hyvässä kunnossa ja norjalaisen mittapuun mukaan leveä. Mutkia toki on kun Norjassa kerran ollaan. Alun 90 jälkeen tippuu rajoitus kahdeksaankymppiin. Ja melkein heti taas kympillä rajoitukseen 70 km/h. Hetikohta ollaankin kuudenkympin alueella, joskin tällä piiiitkällä hitaalla pätkällä on jokunen risteys, ja pari taloakin tien reunassa. Loppumatka Tvedestrandiin ajellaan taas seitsemääkymppiä. Matka Arendalista Tvedestrandiin on 26 kilometriä (via Michelinin mukaan). Tästä matkasta on se parikymmentä kilometriä noita hitaampia rajoituksia.

Ihmettelin tässä ääneen paikallisille noita rajoituksia, ja sainkin vastauksen miksi näin on. Tuolla pätkällä on kuulemma ollut paljon kuolemaan johtaneita kolareita, ja siksi rajoitus on nyt 60. Kun siitä vauhdista kolaroidessa ei välttämätta kuole. Kolareiden syy on kertoman mukaan ollut nukahtaminen rattiin. Minun käsitykseeni ei vain mene että miten näillä mutkaisilla teillä kukaan voi nukahtaa, eikä se etteivät kolarit kuulemma ole lisääntyneet nopeusrajoituksen laskemisen jälkeen. Kun nythän siinä vasta meinaakin torkkua, kun se on niin hidas ja tylsä ajaa.. :)

Okei, tuon ylläolevan voi vielä lukea jotenkuten loogiseksi toiminnaksi mutta entä sitten seuraava: Tämä ei ole valtatie, mutta kohtalaisen vilkkaasti liikennöity tämäkin. Mutkia on, ja mäkiä. Rajoitus 80 km/h...


Mihinkäs väistät tuota kun se tulee mutkan takaa vastaan ja molemmilla 80 lasissa...

Tuesday, May 8, 2012

Lihaisa eväs

Tänään mulla oli sitten töissä eväänä sellainen lihapiirakka jonka eilen väsäsin, ja oli muuten yllättävän makoisa. Tietysti hieman kuivahko niinkuin nyt kylmä lihapiirakka ilman ylimääräisiä täytteitä on, mutta sellainen lihapasteijahko. Hyvin siis upposi, ja teen takuulla toistekin. Vielä niitä on pari jääkaapissa, joten riittää tämän viikon evästyksiksi. Seuraavalla kerralla taidan lisätä jauhelihatäytteen sekaan fetajuustoa tai sinihomejuustoa. Ei varmasti ainakaan huonone eväs. :)

Pelästyin tänään aamulla melkoisesti kun yhtäkkiä tien varressa seisoo poliisi joka viittoo meikäläistä pysähtymään. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietysti että mikä tässä on nopeusrajoitus ja paljonko mulla oli vauhtia. Seuraavaksi ehti käymään mielessä että en sitten huomannut tutkaa missään. Sitten ehdin jo ajattelemaan että onko mulla ajokortti mukana, ja jopa sitä että joinko illalla ruuan kanssa vinkkua. (En juonut..)

Pysähdyttyäni en lopulta saanut edes puhaltaa vaan kaverille riitti pelkkä ajokortti, tutkaa ei vissiin ollut mukana lainkaan. Kovin montaa sanaa se ei sanonut, ei edes pyytänyt auton papereita (mikä oli ihan hyvä, firman auto ja olisin ehkä joutunut niitä hetken etsimään), todennäköisesti ajatteli itse pääsevänsä helpolla kun huomasi ulkomaisen ajokortin. Komea tuo jokatapauksessa oli, siis se poliisi. Jos olisin sinkku, olisin varmasti kysynyt että tahtooko se ajokortin lisäksi puhelinnumeronkin... :)

Monday, May 7, 2012

Kaunis ja Rohkea

Tänään pääsin töistä hieman normaalia aikaisemmin, tulin kotiin ja söin pienen välipalan sohvalla tv:n edessä. Töllötin jäi auki kun aloin tarkastamaan sähköpostia ja facebookin tapahtumia jälkkärikahvia juoden. Yhtäkkiä huomaan että tv:ssä pyörii Kauniit ja Rohkeat, sarja joka on kaikille suomalaisille tuttu mutta jota en ole ennen täällä Norjassa nähnyt telkkarista tulevan. Kanava oli sellainen jota en yleensä katso, ja pakkohan se oli katsoa jakso loppuun. Hieman tilannepäivitystä siihen kun olen viimeksi vuosia sitten ko. sarjaa katsonut. Ridgen ja Taylorin poika oli jo aikuinen, ja näemmä suunnitellut jo oman mallistonsakin. Nenäkahvit purskahti siinä vaiheessa kun Rigden poika ja Brooke lopuksi vetaisivat oikein kunnon kielisuudelman. Hei oikeasti, Brookehan on ollut naimisissa sekä Ridgen että Ridgen isän kanssa. Ja nyt on vuorossa poika... Kunnon puumameininkiä!

Noissa saippuasarjoissa taitaa olla se ongelma ettei niihin voi tuoda lukemattomasti eri hahmoja, jolloin on pakko naittaa niitä harvoja koko ajan keskenään. Ja ristiin. Ja edestakaisin. Tästä linkistä voitte vaikka katsoa kuinka haipakkaa mentiin ensimmäiset 20 vuotta :)

Hömpästä seuraavaan, eli joidenkin mukaan myös humpuukiin. Pääsiäisenä käsistä karannut karppaus saa (neljän takaisin tulleen kilon jälkeen) luvan alkaa taas toden teolla. Ongelmaksi muodostuu lähinnä töihin otettava eväs, lämmitysmahdollisuutta kun ei ole. Tähän asti olen tehnyt pari vähähiilarista leipää, mutta nyt ajattelin taas jättää leivän pois ruokavaliosta. Suomalaiselta karppaussivustolta löysin tämän ohjeen, jota hieman sovelsin. Tein nimittäin tuosta taikinasta ja jauhelihasta lihapiirakoita. Huomenna otan sitten näitä mukaan, ja saa katsoa miten maistuvat..

Saturday, May 5, 2012

Väliaikaisratkaisu

Kävin omaan koneeseeni kyllästyneenä kaivamassa esiin T:n vanhan läppärin, joka saa nyt toimia meikäläisen koneena niin pitkään kun saan aikaiseksi ostaa itselleni (vihdoin) iPadin.. Priorisoinnissa tietotekniikan edelle kurvaa komeasti uusi moottoripyörä, joten iPad saa nyt hieman odottaa. Toistaiseksi mopon osto on edennyt tasan niin pitkälle että olen tilannut ja vastaanottanut Suomesta vakuutusyhtiöstä bonustensiirtotodistuksen, sekä käynyt koeajamassa yhtä pyörää. Ja lisäksi käynyt koeistumassa liikkeessä muutaman.

Malli taitaa nyt olla valittuna, vain vuosimalli (ja hinta) on vielä epäselvät. T:n mielestä Saksassa on niin halvat mopot ja me asutaan nyt niin lähellä että kannattaisi hakea sieltä. Onhan se kieltämättä lähellä jos lauttamatkan jälkeen on alle 500 kilsaa Saksaan. Halpojakin mopot siellä on, jopa sen jälkeen kun laskee nämä Norjan tullimaksut sun muut ylimääräiset taksat. Hakeehan porukka jopa Suomeen Saksasta pyöriä, ja Suomessakin on Norjaan verrattuna halpaa...

Tänään iltasella kun käytiin siellä koeajolla niin nähtiin matkan varrella lauma tyttö "russeja". Russ tarkoittaa täällä abia, tosin täällä myös kauppis ja ammattikoulu käydään samassa koulussa lukion kanssa. Toisin sanoen koko ikäluokka juhlii russ-kevättään.

Nämä näkemämme russit olivat asettautuneet liikenneympyrään virvokkeidensa kera, mukanaan lappu jossa luki: en tut = en skål. Siis jokaisesta torvensoitosta yksi huikka. Tyttöjen iloksi tuuttailin ihan reilulla kädellä, ettei heidän tarvinnut siellä ihan kuivin suin istua :)


Thursday, May 3, 2012

Hiljainen blogi

Jäämeren rannalta ei taida hetkeen kuulua mitään, sillä läppärin temppuilu pahenee koko ajan. Kirjaimet eivät toimi enää huonostikaan. Tähänkin postaukseen meni noin 10 minuuttia että sain kaiken kirjoitettua...


Tilipäivää ja iPadia odotellessa...