Kesäkuntoon

Me ollaan T:n kanssa liitytty paikallisen kuntosalin jäseniksi, T kun on jo syksystä valittanut niskaansa. Ajateltiin että jospa pikku treenaaminen auttaisi, ja käytiin tsekkaamassa isohkon ketjun sali. Minähän ihastuin paikkaan heti, enkä vähiten sen takia että siellä on ihan kohtalainen sauna! Nyt ollaan alkuinnostuksessa käyty siellä parin päivän välein, ja yritetään opetella niitä aikoja jolloin se ei olisi ihan tupaten täynnä. Tänään esimerkiksi ei ihan onnistunut, vaan piti hieman pujotella sekä pukuhuoneessa että salin puolella.

Minä saan yleensä nauttia treenin jälkeisestä saunasta ihan keskenäni, miesten puolella kuuluu olevan hieman enemmän käyttäjiä. Sauna on ihan ok, vermeet näyttävät olevan ruotsalaisen Tylön valmistamat ihan niinkuin appiukon mökilläkin. (Jos/kun me rakennetaan Tromssaan sauna, niin voitte olla varmoja että kiuas tulee Suomesta..) Muutama pieni seikka kuntosalin saunassa kuitenkin ihmetyttää. Esimerkiksi saunan lasinen ovi on lähes lattiaan asti, rakoa on vain noin 2-3 senttiä. Oven puiset karmit menee ihan sinne alas asti. Eikös Suomessa siihen jätetä pienoinen väli, jottei karmit mätäne? (Niinkuin salilla on näyttänyt käyneen..) Toisen seikan huomasin kun ensimmäistä kertaa läväytin ahterini lauteille. Lauteissa on ruuvit päällipuolella, ja luonnollisesti siihen päälleistumisesta seurasi rivakahko nousu ylös kera pienen kirosanan. Suomalaisessa saunassa en ole tainnut koskaan nähdä ruuveja lauteissa, eli eikös ne koota sieltä alapuolelta? Onneksi ruuvirivistöt kuntosalin lauteissa ovat niin harvat että siihen väliin saa takamuksensa sovitettua.

Mutta annettakoon norskeille nämä pienet virheet anteeksi, hehän eivät varsinaisesti ole saunojakansaa joten ei voi olettaa saunanrakennustaidonkaan olevan huippua.

Tuolla saunassa istuessaan pistää merkille muitakin asioita, joista yksi liittyy norskien pesuhuonekäyttäytymiseen. Siinä kun suomalainen tallustelee ilkosillaan pyyhe hiuksissa ympäri pukuhuonetta, kuivaa norjalainen itsensä siellä suihkukopin seinien sisäpuolella ja kietoo pyyhkeen ympärilleen ennen pukuhuoneeseen siirtymistä. Siis niistä harvoista jotka salitreenin jälkeen suihkussa käyvät. Tänään sen parinkymmenen minuutin aikana jonka tuolla lauteilla istuin, kävi suihkussa neljä naista. Sali oli pullollaan väkeä ja kuulin jatkuvasti pukukaapien ovien käyvän. Eli ilmeisesti hikisenä kotiin suihkuun? Vai vain hikisenä kotiin?

Toinen asia on ihan yleinen huomio, eli ei liity pelkästään suihkutiloihin. Norskien naulakot ovat sellaisia äärettömän ärsyttäviä nuppi-naulakoita. Siis juuri niitä joihin ei mahdu kuin yksi pyyhe/takki/laukku per nuppi. Kunnollista (ja hyvännäköistä) tilavaa naulakkoa täältä ei oikein meinaa edes löytää, varsinkaan jos sen pitäisi olla yhteydessä hattuhyllyyn. Tässä meidän vuokra-asunnossa sekä Tromssan talossa on eteisessä juurikin nuo nupit. Yritä siinä nyt sitten laittaa käsilaukkuja naulakkoon roikkumaan kun sitten ei jää tilaa yhdellekään takille :) Läheskään kaikki ihmiset eivät muuten käytä takissa/pyyhkeessä olevaa ripustuslenkkiä. Salilla se lähinnä hymyilyttää kun tuo "tapa" aikaansaa sen että pyyhe tipahtaa nuppinaulakosta märän suihkutilan lattialle, siinäpäs oppivat käyttämään sitä lenkkiä. Kotona se aikaansaa enemmän ärsytystä kun T on ihan samanlainen...

(Eikös asiat ole silloin aika hyvin kun ei ole suurempia ärsytyksen aiheita?)

Shoppailua

T halusi tänään lähteä Arendaliin shoppailemaan, lähinnä etsimään itselleen uusia farkkuja. Oli kuulemma joulun jälkeen käynyt jossain putiikissa missä oli ollut just sellaiset sopivat, mutta oli jättänyt ne ostamatta. Mentiin sitten kyseiseen putiikkiin jossa myyjäneiti tuli kysymään notta tahdommeko palvelua ja/tai kahvia. Minähän yleensä vastaan tuohon kahvikysymykseen täällä kysymyksellä: Onko teillä maitoa? (Hyvin harva norski juo kahvinsa maidolla, KAIKKI juovat täällä mustana. Ainakin juhlissa joissa olen vieraillut on joutunut erikseen pyytämään kahvimaidon, ts. rippijuhlat, häät, ristiäiset.) Kysymykseeni myyjä kuitenkin vastasi itse kysymyksellä "Oletko Suomesta?", kysymys lausuttuna hoonolla soomella. Ilmeeni oli varmaankin sellainen piilokamerailme, näillä seuduilla kun ei kovin montaa suomea puhuvaa ole tullut vastaan. Tai siis on tullut kaikki yksi. Myyjä kertoi sitten äidillään olevat suomalaiset sukujuuret, ja pahoitteli unohtaneensa kielestä paljon. Sanoi että mummonsa oli ainoa joka hänelle puhui suomea.

T ei löytänyt farkkuja, mutta minä sain mukavan juttutuokion tuon melkein suomalaisen kanssa. Harmi että kyseessä oli pelkästään miehille vaatteita myyvä liike, muuten varmaan asioisin tuolla useammin. Löysin jokatapauksessa alennusmyynnistä itselleni uudet kengät, joten meikäläisen kannalta kauppareissu oli suorastaan loistava :)

Kotiin päästyämme olinkin kovin onnekkaassa asemassa, T nimittäin alkoi kokkailemaan ja minä saatoin istahtaa sohvalle surfailemaan kera viinilasin. Siinä toisella silmällä tv:tä tuijottaessa alkoi oikeasti ottaa päähän tämän puoliksi kalustetun vuokra-asunnon tv-taso. Se kun ei ole pelkästään ruma, vaan myös epäkäytännöllinen. Dvd-soitin ei mahdu hyllyyn joten se tönöttää lattialla. Siivotessa suorastaan riemastuttavaa.. 

Meninpä sitten paikalliseen huuto.nettiin eli osoitteeseen finn.no katselemaan josko jotakin löytyisi. Ja löytyihän sieltä! Jo Tromssassa ollessamme suunnittelimme tämän ja tämän ostamista, mutta jäi ostamatta kun oli Haaparannalta Tromssaan matkatessa niin täysi auto. Soitin myyjälle, ja huomenna käymme hakemassa kalusteet uuteen kotiin, ja vain murto-osalla uusien hinnasta! Myyjä vakuutti niiden olevan uuden veroiset, ilman naarmuja tms. Nämä päätyvät luonnollisesti myös kotiin Tromssaan siinä vaiheessa kun sinne palaamme. Ostettavaksi jää vain toinen vastaava seinähylly, mies kun on kohtalaisen pöheli ostelemaan dvd-levyjä :)

Pålegg

Olen tainnut jo aiemmin mainita, että norjalaiset syövät uskomattoman paljon leipää. Valtaosa myytävästä leivästä on kokonaisia vuokaleipiä, jonkun verran löytyy myös sämpylöitä tai pienempiin paketteihin pakattuja siivuja. Yleensä kuitenkin kaupan hyllyt notkuvat noita kokonaisia leipiä, ja hyllyjen vierestä löytyy joka kaupasta viipalointikone. Eli siis sellainen että saat mötkylän muovattua paketilliseksi paahtoleipää. Kunnon ruisleipää täältä ei löydy vaan kaikki leipä on enemmän tai vähemmän vaaleaa, terveellisenä leipänä täällä näytettäisiin markkinoivan kokojyväleipää. "Ruisleipä" on käytännössä ihan sitä tavallista leipää johon on lisätty hieman ruisjauhoja. Ei kuitenkaan niin paljoa että se värissä näkyisi. :) Karppauskuume on täälläkin saanut kauppoihin myös karppaajan leipää, jota näyttäisi olevan jokaisessa putiikissa.

(Kuva: rosenberg-spiseforretning.no)

Tuo leivän suuri kulutus on ilmeisesti johtanut myös siihen, että sitä käytetään myös makeana välipalana vaihtamalla vain päälliset. Eikä välttämättä edes välipalana... Tänä aamuna olin laittamassa itselleni aamiaista kun mies kömpi makuuhuoneesta. Tietysti kysyin että laitanko aamiaisen samalla myös hänelle. Vastaus oli että joo, kaksi siivua voilla voideltua leipää johon mansikkahilloa päälle. Siis aamiaiseksi. Ne sitten nautittiin maitolasillisen kera. :) Olen mä kyllä nähnyt banaaniakin syötävän leivän päällä.

Toinen vaihtoehto tuolle makealle versiolle on maapähkinävoi. Sen alle ei käsittääkseni laiteta tavallista voita, mutta voin toki olla väärässäkin. Tuo leivänsyönti on täällä niin yleistä, että ovat lanseeranneet makrillia tomaattikastikkeessa niin pienessä purkissa että se sopii juuri yhdelle leivälle. Ja sitä mainostetaan juuri näillä sanoilla.

Eniten minusta selventää aihetta kuitenkin se, että norjan kielessä on oma sana joka tarkoittaa leivän päällistä. Vähän kun eskimoilla on parikymmentä sanaa lumelle, joita suomessakin on tietysti useita (lumi, sohjo, räntä, loska jne..) Norjalaisille tuo leipä-aihe on niin yleinen että sille on oma sana. Suomen kielessähän puhutaan vain jostain joka tulee leivän päälle. Jos täällä tarkoitat juustoa, kinkkua, tomaattia, kurkkua sitä mansikkahilloa tai maapähkinävoita niin sanot vaan pålegg :)

Maritin haba

Viikonloppuna täällä Norjassa vietettiin gaalailtaa, jossa palkittiin viime vuonna kunnostautuneita norjalaisia. Vuoden 2011 naisurheilijaksi valittiin Marit Bjørgen, joka lähetti Italiasta kiitosvideon gaalaan, koska ei päässyt itse paikalle. Kohun herätti hiihtäjäkuningattaren yläkroppa, joka kieltämättä on kohtalaisen lihaksikas.

Itselläni huomiota herätti suomalaisen lehdistön tapa kirjoittaa Bjørgenin nimi suomalaisittain Björgen. (Tuohon hesarin juttuun nimeä muutettiin parin tunnin jälkeen, lieneekö joku huomauttanut asiasta..) Esimerkiksi Iltasanomissa nimi on edelleen kirjoitettu väärin. Vähän sama asia, jos Norjassa lehdistö nimeäisi suomalaisen ampumahiihtäjän uudestaan. Miltä teidän mielestänne näyttäisi Kaisa Mækæræinen?

Hjerteslag

Tänään säikähdin niin paljon, etten sitten ikinä. Kerronpa teille ihan koko tarinan taustatietoineen.

Eli olen tämän viikon nautiskellut lomautuksestani. Nautiskeluun kuluu tietysti pitkään valvomista, joululahjakirjojen lukemista ja suomentuliaisten (dvd:n muodossa) katsominen. Nämä kaikki kun yhdistetään keskenään, tulee tulokseksi se ettei meikäläinen saa itseään aamulla sängystä ylös kovinkaan aikaisin. Tänään kävin hereillä T:n lähtiessä kouluun, mutta jatkoin tyytyväisenä uniani. T tulee kotiin joskus kolmen-neljän kieppeillä joten unia ei häiritse mikään. Tänään heräilin joskus yhdentoista maissa, ja aikani pyöriskeltyäni ja ihmeteltyäni päätin alkaa touhuilemaan kunhan vain saisin ensin käytyä suihkussa.

No, tuumasta toimeen, ja eikun suihkuun. En ehtinyt vielä laittaa edes shampoota hiuksiin kun suihkuverhon toiselta puolelta kuuluu miehen ääni ja siinä samassa sieltä suihkuverhon sisäpuolelta karmiva rääkäisy. Oli sitten T:llä loppunut koulu aikaisemmin ja se kotiin tultuaan oli kuullut suihkun äänen ja päätti tulla kylppäriin ilmoittamaan kotiintulostaan. Juippi ei vissiin ole koskaan nähnyt Psychoa.

En muista koskaan pelästyneeni niin paljoa, että olisin huutanut. Polvet tutisi varmaan vielä puolen tunnin päästäkin.

Voi voi

Ihan niinkuin Suomessa, on täälläkin ollut jo muutaman viikon voi kaupoista vähissä tai jopa loppu. Lehdet kirjoittavat kiinniotetuista salakujettajista ja netissä myytävistä voipaketeista joiden hinnat vaihtelevat parista eurosta useampaan kymppiin. Lehtien lietsoma paniikki leviää tietysti ihmisiin, ja porukka hamstraa vaikkei tarvitsisikaan. Kun kerran lehdissä sanotaan että jää joululeivonnaiset leipomatta. Norjalaisethan tunnetusti ovat makean perään, ja jos joku uhkaa ettei jouluna saa herkkuja niin maassa on lähes hätätila.

Kaikesta tästä olen lukenut lehdistä jo parin viikon ajan, silti alkoi hymyilyttämään seuraava näky kauppareissulla:

Eli vain yksi paketti voita per asiakas. Ja sitten tuossa kaupan valmiiksi painetussa mainospaperissa lukee alareunassa pienellä kaupan mainoslause "Saat niin paljon enemmän"

*reps*

Vaihtelu virkistää

Välillä sataa lunta ja välillä paistaa aurinko. Viime päivinä on ollut todella lämpimiä ja ihanan aurinkoisia ilmoja, kunnes tänään alkoi satamaan lunta. Eilen tuossa meidän ulkoseinustalla pörräsi kärpäsiä jotka aurinko oli herätellyt :)


Meillä kävi tuossa ihan Suomesta asti vieraskin. Siinä sitä olikin kun yritti keksiä jotain fiksua tekemistä, vettä kun oli luvattu enemmän tai vähemmän koko viikonlopulle. Kiivettiin kuitenkin näköalatornille josta näki melkein koko kaupungin. Ei se mitenkään kamalan korkealla ollut, mutta ihan kivat näkymät. Tromssaan ei voi verrata, mutta eipä täällä vuoria olekaan.


Poikettiin myös Kristiansandin eläinpuistossa, jossa oli kovin rauhallista kelistä johtuen. Eläimiä oli kuitenkin yllättävän paljon pihalla, pakkastahan ei siis ollut. Kuvia tuli räpsittyä aika paljon, mutta johtuen heikohkoista kuvaajanlahjoistani ei monestakaan tullut julkaisukelpoista. Jellonan nyt ainakin tunnistaa kuvasta.


Apinatalossa oli hauskasti eläimiä myös vapaana, lähinnä lintuja ja kilpikonnia. Lammikoissa uiskenteli fisuja, ja kaikkea säesti simpanssien yllättävän kovaääninen kiljunta. Hetki niidenkin vipellystä seurattiin, ja todettiin porukassa olevan kiusanhenki. Yksi niistä simpansseista nimittäin ajoi jatkuvasti niitä muita pois sieltä missä ne olivat päättäneet istuskella, vaikkei se itse niiden paikoille jäänyt. Aikansa se sitä peliään piti, kunnes yhdellä (ilmeisesti laumanjohtajalla) meni siihen hermot. Vähän aikaa menivät aika lujaa vauhtia ympäri häkkiä, mutta ei se pomo sitä häirikköä kiinni saanut. Rauhoittui kuitenkin se vihulainen kummasti.


Viime viikonloppuna T päätti kokata pinnekjøttiä, kun kerran aiemmin tuli testattua että minäkin sitä saan syötyä. Ostettiin sellaisia valmiiksi liotettuja paloja, joita piti haudutella nelisen tuntia. Oli kyllä kieltämättä hyvää. (Kuva on "ennen" kuva, valmiista ateriasta ei tullut kuvaa, kun oli jo niin nälkä ettei muistanut)


Nyt on sitten T:kin saanut syödä norskien jouluruokaa, me kun lennetään Suomeen jouluksi. Mä NIIN odotan että pääsen saunaan :)

Idoli

Täällä valittiin tänään paikallinen Idoli, Voittaja oli Jenny jonka laulua voi kuunnella allaolevasta linkistä. Tää oli muuten T:n suosikki.

http://www.youtube.com/watch?v=I4mihX-TzF8

Oma suosikkini, juuri 16 täyttänyt Isak tippui semifinaalissa. Minusta tällä jampalla olis ollut ihan kyllä ääntäkin. Nuori kun mikä, ja hirmuisen söpö pikkupoika :) Linkki Isakin lauluun alla.

http://www.youtube.com/watch?v=tiU-xmcrr_Q

Joulupukkia odotellessa

Vielä hieman töitä ennen joulua ja suomenmatkaa. En malta odottaa että pääsen saunaan! Edellisestä saunareissusta on jo luvattoman pitkä aika, on jo aikakin päästä oikeaan suomalaiseen saunaan :)

Meille on tälle viikonlopulle tulossa vieras Suomesta, ja koska tuo päätti lentää ilman ruumaan meneviä matkatavaroita niin tuliaistoiveet jäivät pienehköiksi. Fazerin sinistä ja salmiakkia lupasi tuoda kuitenkin.. Pääasiahan tietysti on saada itse vieras tänne, mutta ei nuo pienet makupalatkaan haittaa.

Vieraan tuloa odotellessa piti tietenkin siivota, ja havaitsin siivotessa aika mielenkiintoisen ilmiön. Meidän uusi olkkarin matto päästää aika reilusti väriä. Se on punainen, ja T:n villasukista se huomattiin jo aiemmin. T:n tietokone kun on siten, että sen äärellä istuessaan koivet on juurikin sillä uudella matolla. Ja ne vaaleat villasukat olivat parin päivän jälkeen pohjista punaiset. Ei siinä vielä mitään, mutta kun tänään pesin lattiat niin huomasin jo keittiön lattian pesun jälkeen että luuttu on vaihtanut väriään punaiseksi.. Sitä siis irtoaa niin paljon, että se kulkeutuu sukanpohjissa ympäri kämppää. Kiva. Onneksi täällä on ruskea muovimatto niin siinä se väri ei näy. Kurja vain, kun ajateltiin tietysti käyttää mattoa vielä senkin jälkeen kun ollaan kotiuduttu takaisin Tromssaan. Ei taida sinne vaalealle koivuparketille oikein passata tuommoinen :(

Tästä siivoamisesta ja järjestelemisestä tulikin mieleni aika hauska tapahtuma viime viikolta. Pohjatietoa sen verran, että kun T vaihtaa keittiön roskapussin, se ei yleensä jaksa viedä sitä heti roskakonttiin asti, vaan nakkaa sen ulko-oven toiselle puolelle ettei se ala haista sisällä. Ja jos minä huomaan että siinä on pussukka T:n jäljiltä niin en välttämättä sitä siitä aina pois korjaa, vähän periaatteella "hoitakoon itse loppuun asti".

Viime viikolla siis yhtenä päivänä kotiin tullessa huomasin meidän oven pielessä muovikassin. En siihen sen kummempaa huomiota kiinnittänyt, ajattelin vain että eiköhän se siitä tiensä löydä perille asti ennemmin tai myöhemmin. Sunnuntaina sitten vihdoin kysyin T:ltä (hieman vihjailevasti) että oletkos nostanut roskapussin oven pieleen. No ei kuulemma ollut, luuli että se on joku pussi minun jäljiltäni. No eihän se auttanut kuin ruveta tutkimaan tarkemmin nyssäkkää. Sisältä löytyi pikku pussillinen kahvia, pussimuusipaketti, maissitölkki sekä paketti paistovalmiita sämpylöitä. No siinähän me molemmat sitten silmät pyöreinä päiviteltiin että kenenköhän kauppakassi siihen on jäänyt. Ei keksitty oikein ketään, kun ei nyt ole käynyt keksimyyjiäkään hetkeen. Päätin sitten lähteä kysymään yläkerran vuokranantajilta, josko heiltä olisi ostokset unohtuneet. Siellähän se sitten selvisi, lähistöllä auennut ruokakauppa oli muistanut lähiseudun asukkaita pikku maistiaisilla.. Onneksi ei ollut pahentuvia tuotteita, tosin meillä ei käytetä pussimuusia (yök) eikä suodatinkahvia :) Olisivat nyt hyvänen aika ennemmin vaikka lähettäneet postissa lahjakortin jota vastaan olisi saanut tuotteita noutaa. Jos joku vaikka on parin viikon lomalla niin tuskin uskaltaa alkaa syömään epämääräisiä oven pielessä seisseitä sapuskoita..

Lunta!

Täällä satoi tänään lunta, ensimmäistä kertaa tälle talvelle. Ei mitenkään paljoa, mutta siten että maisema on muuttanut sävyään huomattavasti vaaleammaksi. Se on siis hyväksyttävä että talvi tulee tännekin. Mainitsin kyllä T:lle että pitänee muuttaa vielä etelämmäksi jotta tuosta valkeasta töhnästä pääsisi eroon..


Minä en ole talvi-ihminen. En ole koskaan pitänyt erikoisemmin hiihtämisestä, laskettelusta enkä edes luistelusta. Kaikkia on tullut kokeiltua, ja oheistoimintoineen ne menettelevät. Tarkoitan siis after-ski:tä, jääkiekon pelaamista tai hiihtorepussa odottelevia taukoeväitä :) Talvella on kylmää ja pimeää, ja ulos mennessään pitää pukeutua michelin-ukoksi. Sitten jos erehdyt liikahtamaan hieman rivakammin niin tulee heti hiki. Ja kun taas rauhotut niin tulee entistä kylmempi. Mielummin paistattelen päivää shortseissa ja t-paidassa, otan aurinkoa ja pulahdan välillä uimaan. Puhumattakaan siitä että kesällä voi ajaa moottoripyörällä.

Talvi kun tulee kuitenkin joka vuonna (niin pitkään kunnes voitan lotossa ja muutan talveksi lämpimään), joten siitä on parempi yrittää selviytyä. Hyväksi koettuja keinoja ovat kynttilät, punaviini, sohva, hyvä kirja sekä viltti. Ja jos oikein alkaa irrottelemaan voi yhtälöön lisätä vielä hieman suklaata.

Edit: Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille! Norjalaisille kansallispäivä on hyvinkin tärkeä, jolloin on tapana onnitella ihmisiä samaan tapaan kuin syntymäpäivänä. Siis sanoilla "Gratulere med dagen", joka on kutakuinkin "Onnea päiväsi johdosta". Kansallispäivää pidetään ilmeisesti henkilökohtaisempana kuin esimerkiksi joulua, jolloin toivotetaan "God Jul". Minäkin sain "onnittelut" eräältä norjalaiselta ystävältäni facebookissa :)