Uusavuton mies

Männäviikolla odottelin huoltoaseman pihassa ystävääni, ja koska olin tapani mukaan etuajassa niin hain kupillisen kahvia ja istuin autoon odottamaan. Siinä kahvia juodessa tuli samalla seurattua muiden ihmisten tekemisiä, ja huomioni kiinnittyi noin keski-ikäiseen siististi pukeutuneeseen mieheen. Mies kaikesta päätellen yritti putsata tuulilasiaan siinä kovinkaan hyvin onnistumatta, pissapojasta ei tullut mitään ja pyyhkijät lääppivät kuivaa lasia. Lopulta mies nousi autosta ja alkoi pyyhkimään lasia nenäliinalla. (!) Tämä pesutapa tuppasi hieman hymyilyttämään meikäläistä ja, kuinka ollakaan, mies huomasi sen. Katseli hetken ja käveli autoni luokse pyytämään apuani. Selitti kuinka pesunestettä ei tule, ja pyysi minua kokeilemaan. Ensimmäiseksi tietysti kysyin että onko säiliössä varmasti nestettä, ja mies vakuutti olevan. Avasi vielä konepellin ja osoitti täysinäistä pakkasnestesäiliötä... Kerroin hymyäni pidätellen että kyseessä on aivan väärä säiliö, ja näytin hänelle oikean joka osoittautui tyhjäksi... Mies lähti sisälle huoltoasemalle ostamaan pesuainetta, ja varmisti vielä mennessään että pitäähän hänen siis ostaa sitä sinistä eikä punaista.

-Juu, kyllä, osta sitä sinistä. :)

Kahvia, kiitos

Hullun työvuorot on nyt ohi, ja niiden päälle nukuin noin kolmentoista tunnin yöunet.. Pikkuhiljaa alkaa tuntea itsensä taas normaaliksi. Vaikka T oli kyllä sitä mieltä etten mä ole koskaan normaali :)

Tänään heräämisen jälkeen suunnattiin paikalliseen Giganttiin (täällä siis Elkjøp), hoitamaan takuuasioita ja yhtä vaihtoa. Ennen joulua, niinkuin varmaan kerroin, ostin vihdoin itselleni sen kauan haaveilemani iPadin. Samalla ostin välikaapelin jolla saa liitettyä vermeen telkkariin, ihan siltä varalta jos tulee joskus katsottua vaikka jotain leffoja ipadilta. Viime viikonloppuna yritin testata ensimmäisen kerran, ja paljastui että kaapeli oli väärä.. Siis tarkoitettu siihen edelliseen malliin. Vaihto sujui kuitenkin ongelmitta, ja testasinkin heti kotiin päästyämme että homma toimii. Ja toimihan se. Riemastuin enemmän kuitenkin kahvinkeittimen takuuasioita hoidosta. Lähes kaksi vuotta sitten ostamani kapselikone alkoi noin kuukausi sitten temppuilemaan, paine tippui ja kahvikupin valmistusaika venyi reilusti. Puhumattakaan siitä että kahvin maku muuttui. Koska keittimellä oli kahden vuoden takuu, päätin aamulla ottaa senkin mukaani. Asiakaspalvelutiskillä jamppa kuunteli valitukseni, katsoi kuitin ja alkoi näpyttelemään tietokonetta. Kirjoitti ja kirjoitti, ja taas vähän kirjoitti. Aloin jo ihmettelemään että mikä ihme voi korjaukseen lähettämisessä vaatia niin pitkää selostusta kunnes tyyppi vihdoin kääntyi puoleeni ja sanoi että voin käydä hakemassa liikkeen puolelta uuden kahvinkeittimen. Eikä siinä vielä kaikki, sanoi että koska kyseistä mallia ei taida heillä olla, saan valita minkä tahansa keittimen sillä saan rahani takaisin vanhasta! Siis sain ostohinnan takaisin lähes kaksi vuotta vanhasta keittimestä, ja sain valita minkä tahansa tuotteen!

Turhaan olen aiemmin parjannut norjalaista asiakaspalvelua, tämä asia hoitui paremmin kuin hyvin :) Koska en ollut täysin tyytyväinen dolce gusto-keittimeen, valitsin uudeksi Nespresson keittimen jossa tuli maidonvaahdotuslaite mukana. Nyt minulla siis on aito "George Clooney" joka halutessani valmistaa minulle Café latten. Ihanaa!

(Viime viikonloppuna saatu ruusupuska on muuten edelleen voimissaan, pitkäkestoisia rehuja!)

Pitikö sanoa?

Meninkö eilen hehkuttamaan keväisestä kelistä, meninkö? En sitten varmaan ikinä opi... Tänään tuli melkein koko päivän lunta, kotiin päin ajellessa oli näkyvyys todella huono ja autojonolla vauhtia 25 km/h. Se siitä keväästä. No joo, tiedänhän minä ettei kevättä vielä tammikuussa kannata odotella, mutta kun näytti jo niin lupaavalta :)

Ajatukset on suuntautuneet jo ensi kesään ja lomareisuun mopon selässä, osittain sen takia että nykyinen (kesällä jo entinen) työ ja pomo ottavat tällä hetkellä pannuun ja rajusti. Työpäivät tuntuu mukavammilta kun voi lohduttaa itseään tulevalla lomalla.

Jaksaa, jaksaa, kevät tulee ;)

Rauhallista juhlintaa

Eilen ehdin hieman hengähtää kiireisen työputken keskellä (pomo vaimoineen on lomalla joten kaikki palkalliset paiskii töitä hullun lailla...), ja juhlistaa hieman synttäreitä. Mitään suuria kekkereitä ei ollut vaan vietettiin päivää rennosti ihan kahdestaan. Aamulla ensin käväisin töissä ja kotiin tullessa oli vastassa komea ruusukimppu, jossa siis x ruusua! (Taidan muuten olla tulossa vanhaksi kun piti aamulla oikein laskemalla laskea kuinka paljon täyttääkään..) Lahjojakin sain, ja osan lahjoista olin saanut mukaan jo joulureissulla Suomesta. Iltapäivällä rentouduttiinkin hetki sohvalla CSI:tä katsellen. Että kiitokset vaan lahjan antajalle! :)

Illalla lähdettiin ulos syömään, ja paikaksi valikoitui (mielestäni) kaupungin ainoa käymisen arvoinen ravintola Kjeller'n. Kyseinen ravintola vaihtaa ruokalistaa aika usein, harvakseltaan kun tulee käytyä niin aina saa eteensä uuden listan. Tällä kertaa listalta valittiin alkuun sashimia (joka syötiin haarukalla ja veitsellä kun en jaksanut erikseen kysyä puikkoja...), ja päälle peuran filettä, T:n valitessa osso buccon. Molempien annokset olivat maistuvia, T tosin sanoi minun tekemäni osso buccon olevan parempaa.. :) T: n annoksesta olin saavinani sen käsityksen että lihapata oli tehty ilman luita, ainakin lihapalat olivat niin siististi kuutioitu. Mikä ei ehkä ihan vastaa ko ruokalajin alkuperäistä luonnetta..

Syömisen jälkeen ajeltiin kiltisti kotiin, ja ehdittiin vielä näkemään loppuosa paikallisesta "vain elämää"- sarjasta. Ohjelman päätyttyä ajateltiin katsoa alkuosan laulut netistä mutta se ei sitten ihan onnistunutkaan.. Ennen joulua kun ostin itselleni iPadin, ostin samalla kaapelin jolla saa vermeen liitettyä telkkariin enkä sitä ollut ennen eilistä kokeillut. Enkä siis kokeillut eilenkään, kun olivat myyneet väärän piuhan... Että kiitokset vaan elkjøpin myyjälle joka kyseisen piuhan minulle myi. Pitänee ensi viikolla käydä vaihtamassa ja antaa hieman palautetta..

(Täällä alkaa olla jo kevään tuntua, aurinko lämmittää hieman paistaessaan, isommat tiet ovat kuivat ja sulat ja välillä olen ollut kuulevinani lintujenkin laulua. Jee, kesä tulee!)

Lehdistä luettua

Kyllähän se näyttää olevan niin ettei tänne oikein saa mitään tekstejä aikaiseksi. Välillä käy jokin aihe mielessä ja sitten sen hylkää kun ei siitä kuitenkaan osaisi kirjoittaa tarpeeksi hyvin tai nasevasti. Alemmuuskompleksia lisää tietysti se kun käy lukemassa muiden blogeja, joissa osataan pohdiskella ja analysoida asioita sillälailla hienosti.

Ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa muutaman rivin täällä otsikoissa olleista aiheista. Myrskyn vesilasissa ainakin mammapiireissä aiheutti erään finanssimiljonäärin vaimo joka moitti norjalaisia äitejä. Syynä moitteisiin oli se etteivät he treenaa tarpeeksi itseään, siis fyysisesti. Hänhän luonnollisesti treenaa oman personaltrainerin ohjaamana, mainitsi vielä heillä käyvän siivoojan. (Ainoaa) lasta hoitaa luonnollisesti au-pair... Just. Jopa minä ymmärrän että treenauksen puutteen syy saattaa olla ajan puute, johon varmasti auttaisi äiti-ihmisillä se että joku hoitaisi kaikki varsinaiset kotiäidin tehtävät. Niinkuin esimerkiksi sen siivouksen tai lastenhoidon. Hyvä kai se on sieltä manikyyristä huudella kun ei puntista roiku jatkuvasti alle polvenkorkuinen vaatimassa. Piti sitten mennä oikein julkisuuteen näyttämään miten rajoitetun ajatuskyvyn omaa.

Toisen kuohun aiheutti ruotsalainen ohjaaja, joka moitti Kardemummakylää lapsille sopimattomaksi näytelmäksi. (Tiedättehän sen kylän jossa asuu kolme varasta, iloisia ovat, ja nimeltään Kasper, Jesper ja Joonatan) Satu sattuu olemaan lähtöisin norjalaisesta kynästä, joten älähdys oli kova. Kritiikki kohdistui lähinnä näytelmän naiskuvaan ja erilaisuuden hylkimiseen mutta norskit ottivat kommentit ehkä hieman henkilökohtaisemmin, ja ohjaaja on saanut sanomisistaan aika kovaakin vastapalloon. Kuvitelkaapa itse joku ruotsalainen hyökkäämässä muumeja vastaan... :)

Kolmas, ja surullisin, mediassa esillä ollut uutinen on ollut 12-vuotiaan rullahiihtäjän yliajo. Poika oli viime perjantaina isänsä kanssa rullasuksimassa kun jäi ohiajavan auton yliajamaksi ja kuoli vammoihinsa. Autoilija pakeni paikalta, eikä isältä saatu kovinkaan varmaa kuvausta autosta. Tällä hetkellä poliisin hallussa on epäilty pariskunta, ja tutkimukset jatkuvat edelleen. Poika haudattiin tänään. Surullista ja järkyttävää. Omaan tajuntaani ei vain uppoa se miten isä oli uskaltanut ottaa pojan mukaansa hiihtolenkille, yhtään isää kuitenkaan syyllistämättä. Itselläni kun hirvittää jopa kävellä tien reunassa, vaikka yritän kävellä siellä sulkuviivan ojan puolella. Norjalaisilla teillä se saattaa olla haasteellista kapeiden teiden takia, eikä hiihtäminen tien reunassa onnistu huonostikaan. Näillä mutkaisilla teillä liikennemäärät ovat suuria, eivätkä kaikki välttämättä aja tarpeeksi hitaasti pysähtyäkseen tai väistääkseen yhtäkkiä eteen ilmestynyttä kulkijaa.

Pari kertaa olen saanut sydämen kurkkuun kun mutkan takana on ollut parhaassa tapauksessa rykelmällinen pyöräilijöitä. Ja he eivät yleensä aja jonossa... Taitavat nämä hiihtäjät treenata hieman samalla mentaliteetilla. Miten vaikeaa se on tajuta, oli sitten miten oikeutettu tienkäyttäjä tahansa, että peltilehmälle jää yleensä toiseksi. Siinä vaiheessa tuskin itseä lohduttaa yhtään kuskin saama tuomio. Toivottavasti nämä urheilijat ajattelevat myös tätä puolta seuraavan kerran lenkille lähtiessään eivätkä vain ole tyytyväisiä syyllisen löytymiseen.

(Ja ihan kiinnostavana detaljina että olivat kuulemma täällä miettineet moottoripyöräilyn kieltämistä sen vaarallisuuden ja onnettomuusmäärien takia. Eipä ole missään mediassa sanallakaan ehdotettu rullahiihdon kieltämistä ajoradalla.)

Jou jou joulu

Pakkaaminen on aina yhtä ärsyttävää, kun en koskaan ole varma olenko muistanut kaiken.. Vaihtovaatteita tietysti, ja ainakin kahdet kengät. Hammasharja ja muut kauneudenhoitotuotteet, kamera ja laturi. Niin ja puhelimen laturi kanssa. Joululahjat ja tuliaiset ja mitä vielä... Aivot surraa ylikierroksilla. Tulosta lentoliput ja hotellivoucher, etsi varuiksi passi mukaan. Lukemista lentokoneeseen ja lottokuponki viime kesältä, siinä taisi olla peräti 10 € voitto.. Huoh. Tää niin tykkää reissata ja odottaa kovasti kavereiden ja sukulaisten tapaamista mutta tää pakkaaminen ei oo kivaa..

Täällä on lisäksi tullut tänään varmaan 30 senttiä lunta, ja huomiselle luvataan lisää. Toivottavasti ei vaikeuta lentoliikennettä ettei vietetä joulua jollain lentokentällä :)

Oikein Hyvää Joulua kaikille!

Monenlaisia kortteja

Marraskuussa katselin kun kauppoihin alkoi tulla joulukortteja myyntiin, ja ajattelin ostavani niitä läjän myöhemmin. Olen joskus väsännyt niitä itse, mutta nyt tuntui ettei energia riitä. Seuraavan kerran muistin koko korttiasian kun ensimmäiset joulukortit tulivat postissa, ja silloin oli jo auttamattomasti myöhäistä lähettää kortteja ainakin Suomeen. Päätin siis jättää loputkin kortit lähettämättä. Jos joku nyt mielensä kovasti pahoittaa siitä että on jäämässä ilman korttia, voikin vaikka tulostaa itselleen seuraavan kuvan. Notta Hyvää Joulua!

Poliisikin oli minulta korttia vailla pari viikkoa sitten, kun pysäyttelivät autoja puhallusratsiaan. Samalla jakelivat kampanjatiedotteita alkoholittomasta joululiikenteestä. Aloin tietysti kaivamaan lompakkoani käsilaukusta, enkä yllättäen löytänytkään sitä. Ilmeeni oli varmaankin hyvinkin uskottava, kun aloin selittämään poliisisedälle lompakkoni jääneen kotiin. Parin kysymyksen jälkeen setä päästi minut varoituksella (sakko olisi ollut 750 kr = noin 100 €), ja vannotti minut ajamaan suoraan kotiin noutamaan lompakkoni. Tämän myös tein kiitellen koko matkan uskomatonta onneani..

Onni taisi olla matkassa myös toissaviikolla kun käväisin pikaisesti Tromssassa työhaastattelussa. Olin hakenut koulutustani läheltä liippaavaa paikkaa, ja yllätyksekseni kutsuivat samantien haastatteluun. Haastattelun aikana ilmeni, ettei tulisi olemaan mikään ongelma aloittaa töitä vasta ensi kesänä, siis sen jälkeen kun olemme palanneet pohjoiseen (ja pitäneet kesäloman). Tänään toinen haastattelijoista soitti ja ilmoitti heidän ottavan minut mielellään tiimiinsä. Tarkemmat tiedot saan sähköpostilla, ilmeisesti lähipäivinä. Voihan helpotuksen huokaus, työt pohjoisessa valmiina odottamassa! Enää ei harmita kuin se, että pitää vielä kevät tehdä näitä nykyisiä hommia.. ;)

Jummi jammi

Täällä tuli eilen taas vaihteeksi ihan kunnolla lunta. Aamulla kun avasin ulko-oven, niin siellä odotti lumilapiota sellainen 30-40 sentin kerros uutta lunta. Keli oli hieman plussan puolella, joten kovin kevyttä hommaa lapioiminen ei ollut. Meillä on täällä (onneksi) niin vähän pihaa, että lumikolaa ei ole tullut ostettua kun lapiollakin sen tarvittavan saa siivottua.

Kontrollifriikki meikäläisessä on sitä mieltä että lumitöiden jälkeen pitää kulkuväylien ja kinosten raja olla siisti ja suora, ja sellainen nätin näköinen. Vähän kuin tuossa alla, tosin vielä hienosäätöä vailla.

Voitte siis varmaan kuvitella meikäläisen ilmeen kun saatuani lumityöt tehdyksi, tulee talon omistaja lumilingon kanssa linkoamaan meidän terassia. Se kun on heidän autotallinsa yläpuolella, ja omistajaa huolestutti lumikuorma autotallin "katolla". Lingon vierailun jälkeen meidän terre näyttää tältä:

Enää en jaksanut alkaa siistimään, varsinkin kun lämpeni reilusti plussan puolelle. Sulakoot, mokoma.

Liekö eilisillä lumitöillä ollut vaikutusta, mutta illalla niska oli niin jumissa että päätäni alkoi särkeä. Sillälailla vaivihkaa tuli hienoinen jomotus. Menin aikaisin nukkumaan (kun firman pikkujoulutkin peruttiin huonon sään vuoksi), ja ajattelin tilanteen olevan aamulla parempi. Mitä hullua, herätessä särky oli entistä voimakkaampi ja piti kaivaa lämpötyyny esiin. Ei auttanut sekään, vaan piti turvautua särkylääkkeeseen. Mä olen niin joululoman tarpeessa, onneksi on vain ensi viikko enää töitä ennen lomaa. Sunnuntaina lennetään Suomeen, ja tullaan takaisin ennen uutta vuotta. Töihin sitten jälleen ensi vuonna :)

Lapsi on terve kun se leikkii

Mulla on (taas) uusi lelu! Kävin siis tänään noutamassa uudenuutukaisen iPadini paikallisesta Gigantista, joka täällä tunnetaan nimellä Elkjøp. Tänään töiden jälkeen päätin ensin siivoavani, sillä tiesin että ilta kuluu tutustuessa uuteen vermeeseen. Ja niinhän siinä sitten kävikin että takamus on ollut kuin liimattuna sohvaan :)

Jos jollakulla on suositella hyviä appseja niin niitä otan mielelläni vastaan, itse kun ei varmasti niitä kaikkia parhaita ja hyödyllisimpiä löydä.

Nyt ilta jatkuu pikaisen suihkun jälkeen vällyjen välissä, ja taidanpa iltalukemikseni aloittaa ensimmäisen tabletilla luettavan kirjani. *tsih* (Mä tunnen itseni tällä hetkellä todella edistykselliseksi :))

Valkeata joulua

Mitä pitempi aika edellisestä postauksesta pääsee vierähtämään, sitä vaikeampaa näyttää olevan uuden tekstin aloittaminen. Olen nytkin jo monena päivänä päättänyt kirjoittaa tänne muutaman sanan, mutta aina on homma jäänyt jotenkin "kesken". Asiaa ei yhtään helpota se että ottamani kuvat ovat nykyään lähes kokonaan puhelimessa, eikä iPhonen versio bloggerista ole mielestäni edes kohtalaisen hyvä.. Joten saatte jälleen pelkkää tekstiä, ellen sitten jälkikäteen innostu lisäilemään kuvia.

Viikko sitten me oltiin Oslossa, tietysti juuri silloin kun tänne tuli ensimmäiset pakkaset. Oslon joulukatua piti tietysti käydä katsomassa, mutta reilun kymmenen asteen pakkanen yhdistettynä pikku tuuleen lyhensi visiitin lähes pelkäksi läpikävelyksi. Mitään en ostanut, enkä pakkasesta johtuen ottanut edes kuvia.. Tosin tunsin itseni huonoksi suomalaiseksi kun kunnon toppauksesta huolimatta palelin ja paikalliset ostelivat joulukrääsää sukkahousuissa ja ilman pipoa. Illalla nautittiin ystävien kanssa jouluateria (ribbeä elikkä possun kylkeä), joka yllätyksekseni oli ihan hyvää. Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin kuivassa pakkaskelissä, ja ehdittiin parahiksi kotiin ennen lumisadetta. Yön aikana lunta olikin tullut parikymmentä senttiä, ja maanantaiaamun työmatkaliikenne oli sen mukainen. Varovaiset norskit ajelivat valtatiellä alle puolta nopeusrajoituksesta vaikka tiet oli kyllä aurattu :)

Loppuviikko olikin sitten sellaista sopivaa pakkaskeliä, mutta taas yöllä on alkanut sataa lunta. Eilen radiossa sanottiin että tänne Sørlandetiin eli eteläiseen Norjaan olisi tulossa jopa puoli metriä. *Huoh* Etelän loma olisi nyt poikaa.

Marraskuun vaihtuminen joulukuuksi näkyi täällä mielestäni selvemmin kuin Suomessa: Yhtäkkiä on kaikilla jouluvaloja ja radiokanavat ovat muuttaneet musiikkinsa lähes totaalisesti. Päivän aikana kuuluu esimerkiksi Whamin Last Christmas sen tuhanteen kertaan, puhumattakaan muista joululauluista. Kaupat ovat luonnollisesti täynnä joulukrääsää, tosin osa koristeista on nyt jo alennusmyynnissä. Ehkä juurikin siksi että koristelut pitäisi ilmeisesti olla tehtynä joulukuun ensimmäinen päivä. Meikäläisen ainut joulukoriste, joulutähti, on edelleen varaston hyllyllä. Tarkoitus on kyllä repäistä se sieltä tänään ikkunaan.

Eilen kokeilin ensimmäistä kertaa suomen blogeissa kulovalkean tavoin levinnyttä avokadopastareseptiä. Pasta olikin hyvää, mutta suosittelisin noudattamaan ohjetta. Meillä ollaan valkosipulin ystäviä, ja laitoin pastaan aika reilusti valkosipulia. Ja sen kyllä maistoi.. Lisäksi en löytänyt täysin kypsiä avokadoja mutta tein pastan silti vaikka ohjeessa toisin neuvotaan. No, tuli se silti syötyä :)

Tilasin männäviikolla itselleni joululahjan, eli sen kauan haaveilemani iPadin. (Apple-innostus siis jatkuu bloggerin surkeasta appsista huolimatta) Noudettavissa sen pitäisi olla alkuviikosta, mutta jotenkin en oikein usko saavani sitä niin nopeasti sillä kaikilta täällä tuntuu olevan varastot tyhjinä ja odotusajat pitkät. Aika näyttää, ja sanotaanhan sitä että pessimisti ei pety.

Nyt tämä pessimisti alkaa kuitenkin tyhjentämään pesukonetta (miten voi kahden henkilön taloudessa tulla niin paljon pyykkiä mitä meillä tulee?), ja sen jälkeen etsii sen joulutähden ikkunaan.