Lumivyöryvaara

Nyt se alkaa olla täällä, kevät. Auringon paistaessa lämpömittariin, se näyttää aamupäivisin jo 13 astetta. Lumimassat painuvat matalammiksi, ja pikku puroja virtaa pihapiirissä. Toivottavasti tänä keväänä virtaavat poispäin talosta, eikä kellariin.. Takapihan puolella näkyy nurmikko, tuulet pitivät tuon puolen talosta katsoen kovin vähälumisena koko talven. Etupihalla sitten luonnollisesti onkin enemmän lunta ja jäätä.



Oli mukava tulla Suomen reissulta kotiin kun täällä paistoi aurinko, kotopuolessahan se on jo näkynyt pitkään. Vaikka matkan syy oli ikävä, niin oli siinä hyvätkin puolensa kuten useiden sellaisten sukulaisten tapaaminen joita ei ole hetkeen nähnyt. Muutamia kuviakin tuli napsittua, eli alla kuva lapsuudenkodista sekä isosedän ja vaimonsa upeasti kukkiva kliivia. Ei minun rehut vaan tuollalailla kukoista...


Tampereellakin ehdittiin yöpymään peräti yksi yö, ja T näppäsi makean kuvan alarannassa tepastellessaan.


Oslossa tehtiin parin yön pysähdys kotimatkalla, ja päästiin hieman hajulle hiihdon mm-kisojen tunnelmasta. Kisat alkoivat varsinaisesti vasta meidän lähtöpäivänämme, mutta keskustassa oli jo kaikki valmiina avajaisia ja palkintoseremonioita varten. Keskellä kaikkea hässäkkää oli luistinrata, jonne olisi päässyt vuokraluistimilla suihkimaan. En kysynyt edes hintaa..


Lisäksi olivat tehneet lumi/jääveistoksia aiheena Edvard Munchin teokset. Esim. tästä maalauksesta oli tehty veistos.


Tietysti myös Huuto-aihe oli esillä. Näitä tötteröitä oli useampia.


Eilen oltiin lähdössä kaupungissa käymään, kun matkan varrella olevat puomit olivat alhaalla. Lumivyöryvaara, vielä ei lumet olleet tulleet alas, mutta pelkäsivät niiden tulevan. Tehtiin u-käännös eikä sitten edes jääty odottamaan puomien aukeamista. Puomit aukeavat välillä, ilmeisesti silloin kun on apua paikalla jos juuri silloin sattuu vyöry kun autot ovat alla.

Ensimmäinen norjankielinen työhaastattelukin on nyt takana, itse en osaa sanoa yhtään miten se sujui. Maanantaina soittavat kaikille haastatelluille ja kertovat valinnasta. Saapa nähdä. Eihän tuo mahtaisi haitata jos töitä saisi.

Ai niin, kummitäti opetti kutomaan sukkia. Lähes ensimmäisenä piti tehdä näille norskeille parit tuliaissukat. Ei ne maailman hienoimmat ole, mutta kyllä ne jalassa pysyi, ja oletettavasti lämmittikin vähäsen :)

Ikävä.

Nuku hyvin, kummisetä.

Ongelma ratkennut

Kyllä tässä ehdittiin jo jonkin aikaa painiakin tuon vesiongelman takia. Reissusta kotiinpalatessa meillehän ei tullut vettä niinkuin jo taisin mainitakin. Sama ongelma oli jo kertaalleen viime syksynä, ja silloin ilmattiin meille tuleva vesiputki vain yksinkertaisesti pumppaamalla toisesta päästä siihen vettä niin kauan että ilmaa ei enää tullut. Tietysti tällä kertaa yritettiin ihan täsmälleen samaa kikkaa.
Ihmetys oli suuri kun homma ei toiminutkaan niinkuin elokuvissa. Vaikka pumppu oli kytkettynä toiseen päähän, ei tänne talon päähän tullut silti yhtään enempää vettä kuin ilman pumppua. Ehdittiin jo miettiä kaiken näköistä, pääepäilynä että putki on jostain rikki.
Eilen se sitten selvisi. Naapuri oli tehnyt itselleen uuden vesikytkennän. Muuten ihan kiva, mutta se oli jotenkin onnistunut sotkemaan ne putket ja käyttää nyt sitä meidän putken alkupäätä. Mihin me tietenkin yritettiin sitä pumppua kytkeä kun siihenhän se oli ennenkin laitettu. Ei ole ihme ettei vettä tule jos ei ko putkikaan tule enää meille.. Tänään kytkettiin pumppu siihen oikeaan (naapurin) linjaan, ja avot. Johan tulee vettä ainakin omiksi tarpeiksi. Että kiitos vaan naapurin setä jokusen tunnin turhasta työstä. Vaan olipahan jotain tekemistä :)

Päivät on vaalenneet jo huimaa vauhtia täälläkin, kaupungissa aurinko nousee jo mutta vielä ei meillä asti näy. Ehkäpä jo huomenna..

Keppia tuhmille lapsille..

Johan alkaa loma olla pikku hiljaa loppupuolella, jaljella vain kaksi kokonaista paivaa. Edellisen paivityksen jalkeen jouduttiin muuttohommiin, piti vaihtaa jostain kumman syysta huonetta. Ja kun meita halpamatkalaisia saa pomputella mielin maarin, niin ollaanpa ehditty jo vaihtaa hotelliakin. Nykyinen hotelli on reilusti ensimmaista pienempi, ilman hissia ja me tietysti asutaan ylimmassa kerroksessa ylipainoisine laukkuinemme. Hieman puhallutti siina vaiheessa kun oltiin paasty huoneeseen, vaikka T herrasmiehena raahasi isomman pakaasin.

Sukellettu ollaan nyt useana paivana, ja AOWD kortti on nyt suoritettu. Googlatkaa jos ette tieda, en taida alkaa jaksaa tekemaan sen tarkempaa selvitysta. Mun sukellukset on talta haavaa ohitse, kun eilisella sukellusreissulla onnistuin pudottamaan happipullon suoraan jalkapoydan paalle. Ei se onneksi paina kun jotain 10-15 (?) kilon kieppeilla.. Tanaan sitten raahauduin laakariasemalle, illalla kun kinttu alkoi turvota ja sattui kavellessa. Ottivat rontgenit, mitaan ei onneksi ole poikki tai murtunut, mutta lepuuttaa pitaa. Eli nyt sitten kinkataan kepeilla, ja teippasivat sen verran ettei normipopot mahdu jalkaan. (Onneksi ollaan siella ylimmassa kerroksessa..) Tulehduskipulaakkeitakin lykkasivat kuurin. Perjantaina meinasivat ottaa teipit pois, laakkeiden pitaisi siihen mennessa kuulemma vaikuttaa ainakin turvotukseen.

Sen verran olen kuitenkin tympaantynyt etta vaikkei enaa tarvitsisikaan, niin aivan varmasti klenkkaan lentokentallekin. Ja vaadin istumapaikkaa jossa on reilusti jalkatilaa.. Kepit kun sain ihan ikiomaksi. Kelpaa rampautua myohemminkin.

Myonnettava on, etta kului sen paiva mukavasti altaalla loikoillessakin, kun baarin poju kantoi juotavaa. Palvelu pelasi kun huomasivat jalkavammaisen. Jotain hyvaa siis tassakin. :)

Kaikesta huolimatta, Oikein hyvaa joulua kaikille! ¡Feliz Navidad!

¡Hola Espanja!

Taalla sita nyt ollaan, Kanarialla lammittelemassa. Ilmat on toistaiseksi suosineet, vaikkei mitaan huippulampotiloja ole ollutkaan.

Reissu alkoi kehnonlaisesti kun lentokoneessa sattui takana istumaan lapsiperhe. Nuorempi niista huusi suoraa huutoa valehtelematta 2/3 lentomatkasta. Loppuajan se potki penkin selkanojaa niin ettei nukkumisesta tai mistaan muustakaan tullut mitaan koko lentomatkan aikana. Onneksi lento kesti "vain" reilut 8 tuntia Madridin valilaskuineen... Olen vakaasti sita mielta etta kaikki vaippaikaisten kanssa lentokoneeseen yrittavat pitaisi teloittaa jo lentokentalla. Tai sitten lapsiperheille ikiomat lennot, nauttikoot konserteista ihan keskenaan. Anteeksi vain jos tama jotakuta loukkaa, mutta tama on vakaa mielipiteeni eika se muutu. Piste.

Perilla oltiin aika myohaan, hotellihuone saatiin joskus puolenyon jalkeen. Siihen aikaan ei tietenkaan ole mikaan ravintola auki, mutta loytyi kuitenkin iltapalapaikaksi (lentokonesapuskat kun on tunnetusti aarettoman maukkaita..) McDonaldsin take away-luukku. Sunnuntai menikin ihan makoillessa ja kylapahaseen tutustuessa, kun juuri mikaan paikka ei ollut auki. Maanantaina oli tarkoitus lahtea sukeltamaan, mutta kun soitettiin putiikkiin sen auettua olikin jo myohaista silta paivalta. Ei muuta kun mopoa vuokraamaan..

Vuokraamon "paras" paikalla ollut pyora oli 660 kuutioinen Yamaha, mikalie enduromalli mika naytti ihan kevarilta. Otettiin se kuitenkin paivaksi ja lahdettiin tutkailemaan saarta. Voin kertoa ettei ko pyoraa vuokrata enaa koskaan, T ajoi ja koska pyora oli sille hieman pieni niin se istui aika takana, mika taas tarkoitti sita etta meikalainen joutui istumaan ihan penkin takareunassa. Juurikin siina missa ei ole pehmusteita kaytannossa lainkaan.. Illalla olikin sitten perapuoli niin hella ettei istumisesta edes pehmustetulla jakkaralla meinannut tulla mitaan.

Maanantai ei ollut meille ihan paras paiva muutenkaan, moporeissulla meilta varastettiin molemmilta ajohanskat kun jatettiin ne mopon paalle ja kaveltiin 50 metria poispain. Paikassa jossa ei ollut kuin alle 10 ihmista ja kolme autoa. Puoli minuttia mopo oli pois nakyvista kun oli auto meidan ja pyoran valissa, ja pyoralle palatessani nain jonkun juipin juoksevan poispain. Tyhmana tietysti ajattelin vain etta onpas kaverilla kiire. Katselin viela kun se kaasutteli autollaan kauheaa vauhtia pois. Sitten paasin pyoran viereen ja tajusin miksi silla oli niin kiire.. Huusin T:n paikalle ja lahdettiin ajamaan peraan, mutta eihan me sita tietenkaan loydetty. Ei auttanut muu kuin ostaa uudet hanskat, tietysti halvimmat mahdolliset. Seuraavat pari tuntia siina takamus hellana takapenkilla istuessani kirosin tyyppia mielessani. Tiedoksenne vaan etta jos kiroukseni tehoaa, tyypilta tippuu vehje, ja se heittaa henkensa parin kuukauden sisalla :)

Ikava kylla paivan huonot kokemukset eivat loppuneet siihen.. Lauantaina kun tanne paastiin, me saatiin sellainen opasvihkonen missa on paikan kartta ja tietoa laakarista, ravintoloista ja muusta tarpeellisesta. T:lle mainitsin kun huomasin etta taalla on suomalainen ravintola, luonnollisesti hieman sarkastiseen savyyn.. No eikos se meinannut maanantaina, etta nyt mennaan sinne suomi-ravinteliin syomaan. Sanoin kylla, ettei se ehka ole maailman paras ajatus, mutta myonnyin kuitenkin. Epailykset kasvoivat kun ovella mainostivat illan esiintyjan olevan Matti Nykanen. Ruokapuolelle ei kuitenkaan joutunut maksamaan sisaanpaasya, joten paatimme illallistaa siella. Tiedatte jo varmaan sanomattakin etta se oli virhe. T tilasi turvallisena vaihtoehtona pippuripihvin, ja mina Aura-kana pastan. Paikassa kun myytiin esim. iltalehtea, niin ajattelin etta tuottavat Suomesta Aurajuustoakin. No eihan se tietenkaan ollut aitoa auraa, vaan jotain erittain kitkeraa korviketta, todennakoisesti sita halvinta mahdollista. Nieleskelin annoksesta vajaan puolet. T:n medium pihvi oli raaka, ja kastike makeaa(!?), ja herra soi annoksesta ranskalaiset ja muutaman palan pihvista. Kieltaytyi palauttamasta annosta keittioon, kun on vakuuttunut siita etta uuteen annokseen syljetaan tai tehdaan jotain muuta vastaavaa. Tarjoilijan tullessa paikalle, huomasi tietysti ettei annoksiin oltu juuri koskettu, ja kysyi mika oli vikana. Mina luonnollisesti kerroin miksi ei ollut maistunut. Tarjoilijan kommentti (suora lainaus) oli: "Aha". Sen jalkeen se otti lautaset ja vei ne pois. Suomalaiseen palvelukulttuuriin kuuluen minkaanlaisia pahoitteluja ei esitetty, ei tarjottu jalkiruokaa tms. pahan mielen poistamiseksi, ja lasku oli luonnollisesti juuri se mita annoksien hinta listassa oli. T vain halusi paikasta pois, enka siis alkanut kyselemaan sen enempaa. Arvatkaapa jatettiinko tippia... Lopputuloksena en edes huumorilla voi suositella Puerto Ricon Ulvova Myllari-ravintolaa kenellekaan.

Nyt sille on jo naureskeltu, ja todettu etta toivottavasti kaikki huonot kokemukset osuivat samalle paivalle, ja loppuloma on taydellinen :)

Sukeltamaan paastiin tiistaina, ja sukellushommiin liittyen kaikki on mennyt loistavasti. Aloin suorittamaan Advanced-korttia, se kun on taalla jarjettoman paljon halvempi kuin Norjassa, ja halvemmaksi sen tekee viela se, etta saan sisallytettya koulutussukellukset naihin normaaleihin sukelluksiin mita taalla muutenkin oltaisi sukellettu.

Toivotaan etta loppuloma kuluu rennosti saiden suosiessa ilman nahan palamista. Epsanjan kirjeenvaihtajanne paattaa talla eraa tahan. Adios.

Joulun odotusta

Sähköpostiin oli ilmestynyt pitkä lista kysymyksiä kuulumisista, ja ajattelin kirjoitella niihin vastaukset tänne. Valtaosa kysymyksistä kun koski jotain täällä jo aiemmin mainitsemaani.

Eli häät oli ja meni, morsian oli kaunis ja sulhanen komea. Kekkereissä oli kovasti ystävien esittämiä ohjelmanumeroita, liittyen tietysti parin yhteiseen historiaan ja nuoruuteen. Morsian esimerkiksi pääsi tanssimaan kansantansseja kun oli niitä joskus nuoruudessaan harrastanut. Hienosti monot nousi vaikkei ymmärtääkseni ole hetkeen ollut porukassa mukana. Ei kai niitä kuvioita sitten kovin kelposti unohda.


Tavoistani poiketen päätin laittaa tänne yhden kuvan hääparista, kun sopivasti sattui löytymään yksi josta ei mahda henkilöitä tunnistaa. Tuo on näppäisty häätanssin aikana, ja kieltämättä hieman kummitusmainen tunnelma.. :)

Kakkupaljoudesta olen maininnut jo aiemmin, ja näissä pirskeissä kakkuja oli yhdeksän erilaista. Suurin ja kaunein tietysti oli itse hääkakku upeine marsipaaniruusuineen ja hääkuvineen, ja sitten oli näitä pienempiä useampi. Kyllä upposi.

Äkkilähtökin löytyi, ja Kanarialle ollaan menossa. Hinta oli halpa, kaksi viikkoa ja vajaa 300 euroa per naama. Majapaikasta ei tosin ole tietoa, ainoastaan tiedetään se, että se on huoneisto. Ei siis hotellihuone. Päätettiin varata tuollainen "kalliimpi", kun meidän tietääksemme Las Palmasissa ei juurikaan noita apartementteja ole. Toiveena on päästä saaren eteläosaan, Puerto Ricossa on sukelluskeskus jonka matkassa olisi tarkoitus tehdä jokunen reissu pohjalle.
Prätkä tai kaksikin ajateltiin vuokrata pariksi päiväksi, ettei ajotuntuma häviä ihan kokonaan talven aikana. Täällä kun se mokoma on niin peevelin pitkä. Tietty varataan muutama päivä ihan vaan lepäämiseen (lue: laiskotteluun) ja toivotaan että kelit suosii. Mä NIIN odotan että pääsen altaalle grillaamaan läskejäni.
Kotona ollaan vasta joulun jälkeen, eli tämä on mun eka joulu poissa tutuista maisemista.

Oksennustaudin onnistuin onneksi välttämään, parina päivänä oli maha hieman kipeä mutta se jäi onneksi siihen. Ihmettelen kyllä kovasti, muhun yleensä nuo kaikki kiertolaiset jossain vaiheessa tarttuu, varsinkin jos ne myllää samassa taloudessa. Ja vielä kahdesti! Taidan olla melkoinen teräspakki nykyään :)

Seuraavalla Suomi-turneella pitäisi käydä ex-työmaalla palauttamassa avaimet. Lopputili astuu voimaan heti kun olen vuorotteluvapaani jälkeen kuluttanut jäljellä olevat lomapäivät. Sitten voinkin käydä ilmoittautumassa työkkäriin ja kertoa siellä että lähdenpä tästä Norjaan työnhakuun. Muutaman kuukauden pitäisi onnistua saamaan ansiosidonnaista Suomesta tänne mikäli niitä töitä ei heti löydy. Toivottavasti löytyisi.

Koko Norja on ollut ihan ihmeissään viimeisimpien päivien pakkasten takia. Täällä oli pahimmillaan peräti 12 astetta miinuksen puolella, ja lehdet hehkuttaa huippupakkasista. No okei, tuuleehan täällä usein mikä lisää pakkasen purevuutta, mutta silti. Eihän -12 ole vielä mitään! Toisaalta jos kylän pakkasennätys ikinä on -18 niin eihän siihen ole enää kun kuusi astetta matkaa. Tällä hetkellä mennään huomattavasti leudommassa -6 asteen lämpötilassa. (Ja T valittaa koko ajan miten kylmä on..)

Karhunpoika sairastaa

Viikonloppuna meillä oli T:n nuorempi poika käymässä, ja alkoi sitten lauantai-iltana mahatauteilemaan. Ainahan se on ikävä tauti, ja tähän liittyi vielä kovat vatsakivut kaupan päälle. Ikävyyttä meikäläisen suuntaan lisäsi se, että ekat pulautukset osuivat makkarin lattialle ja T on kuulemma niin herkkävatsainen ettei niitä kykene siivoamaan lisäämättä siivouksen tarvetta. Arvannette miten siinä kävi.. Maanantaina yökkäili T itse, ja mä olen täällä odotellut koska se iskee muhun. Paria vatsanväännettä isompaa ei ole vielä ollut, ja mun tuurillani se osuu lauantaille jolloin on ne T:n veljen häät. Häälahjaksi muuten viedään Pentikin poro, jonka ystävälliset vieraat toi muutama viikko sitten.

Täällä on noissa juhlissa näköjään tapana pitää jälkiruokapöytä notkuvana, ja lähisukulaiset auttavat leipomalla kakkuja. Lupauduinpa sitten minäkin leipasemaan jonkun kakuntapaisen kun pyydettiin. Vielä ei ole mitään hajua mitä sinne veisi, perinteistä kermakakkua tuskin, niitä sinne taitaa olla tulossa muutenkin. Onneksi on vielä pari päivää aikaa miettiä.

Muuten tänne ei taida kuulua mitään uutta, pimeys lisääntuu päivä päivältä, ja kuulemma tämän kuun aikana päivänvalo häipyy kokonaan. Äkkilähtöjä ollaan katseltu netistä, mutta vielä ei olla varattu mitään. Tarkoitus olisi kuitenkin ennen joulua käydä lämmittelemässä jossain. Kanarialla vissiin on vielä lämmin, välimerellä ei niinkään. Ja sukeltamaankin voisi mennä..

Väärä diagnoosi

Töllötin toimii kun junan vessa. Ei siis mitään vikaa antennikytkennässä telkkarin päässä. Se vika löytyi antennipiuhasta siinä vaiheessa kun oltiin hommattu se lautasantenni ja lyöty se seinään kiinni. Pihalta taloon sisään tuleva linja joka siis päättyy olkkarin seinäpistokkeeseen on jokseenkin mykkä. Tällä hetkellä meidän antennipiuha tulee sisään keittiön ikkunan raosta, luikertelee keskeltä lattiaa olkkarin puolelle ja päättyy dekooderiin ja toimii (niinkuin jo aiemmin mainitsin) täysin moitteettomasti.. Toisin sanottuna kaikki se telkkarin raahaaminen sekä naapuriin että kylille oli täysin turhaa, kuten myös se että me ollaan oltu ilman niitä kaikkia kolmea ilmasta kanavaa kolme kuukautta. Se piuha olisi tarkoitus asentaa hieman fiksummin, mutta tässä nyt on ollut kaikkea säätämista taas sen verran ettei olla keritty. Me muuten otettiin sellainen peruspaketti, johon kuuluu vissiin 12 kanavaa mutta jostain syystä meillä näkyy kaikki leffakanavia myöten. Ei ajateltu valittaa, todettiin vaan että eiköhän ne jossain vaiheessa vaimene ne ylimääräiset. Jos yrittävät laskuttaa kaikista niin löytyy mustaa valkoisella siitä mitä me ollaan tilattu :)

Viikonloppuna kävi vieraita Suomesta (kiitos vielä kerran kyläilijöille!), joten sen varmaankin ymmärtää ettei siinä joutanut minkään telkkarin kanssa tuhraamaan. Piti kieltämättä hieman läträtä alkomahoolin kanssa, ja sunnuntai-iltana kämppä näytti siltä että kivaa oli. Niinkun olikin.

Huomenna pitäis ajella kaupungille ekaan suomalaistapaamiseen. Saapa nähdä onko siellä monta immeistä paikalla. Toivottavasti sieltä saa vähän paremmin apuja verkottumiseen, jos vaikka työpaikkakin läytyisi jossain vaiheessa.

Soitin tänään pomolleni Suomeen uhkailupuhelun. Uhkaus oli jokseenkin suora, eikä se jäänytkään pomolle epäselväksi; jos et anna potkuja niin otan loparit. Pomo lupasi selvittää antaako firman politiikka myöten heittää meikäläisen pihalle ja mikäli ei anna niin sitten tulee karenssi työttömyyskorvaukseen. Aika näyttää. Olin jossain vaiheessa lukevinani että suomalainen voi olla norjassa työnhakijana 3 kuukautta suomalaisella työttömyyskorvauksella, ja eiköhän sitä siinä vaiheessa ole jo töitä löytänyt jos oikein tosissaan yrittää. Tähän asti kun en ole vielä paikallisessa työkkärissä (tietenkään) käynyt kun en kerran ole työtönkään.

Täällä oli eilen taas myrsky, varmaksi en osaa sanoa mutta arvioisin tuulen voimakkuudeksi lähelle 30 m/s. Myrsky mm. rikkoi naapurista sellaisen pihan tuulensuojaksi rakennetun lautaseinän. Tai puolet siitä oli päreinä ja toinen puoli nurin kun oli menneet tukipuut poikki.. Meille ei tullut juurikaan vahinkoa, ainoastaan se vielä seinässä kiinni oleva vanha antenni oli aamulla hauskasti mutkalla. Enemmän ihmetytti kämpän ikkunoiden kohtalo. Mähän olen jo kertonut että kunnon tuulella tuolta mereltä lentää ikkunoihin suolaa. Jotenkin voisi kuvitella että tuollaisen päivän kestävän myräkän jälkeen jolloin tuulee koko ajan samasta suunnasta, olisi tietenkin ne tuulen puolen ikkunat suolassa. Mutta kun ei. Ne oli juuri ne ainoat puhtaahkot, ja kaikki muut melkein kun muurattu umpeen valkoisella töhkällä. Kaippa niitä pitäisi jollain jossain vaiheessa yrittää lääppiä puhtaaksi. Tosin sillä ei ole kohta väliä että näkeekö niistä läpi vai ei kun ulkona on säkkipimeä 24h vuorokaudesta... Vielä ei ole, mutta tämän kuun aikana kuulemma pimenee.

Taidanpas alkaa etsimään äkkilähtöjä jonnekin lämpöiseen ja valoisaan paikkaan..

Mitä eroa on ankalla?

Kyllä siitä telkkarista on antenniliitäntä rikki. Ihan 100% varmuutta ei ole, mutta jokseenkin selvä homma se on. Tänään pakattiin telkkari laatikkoon ja lähdin kuskaamaan sitä pajalle missä remppajamppa totesi että heillä ei enää korjata Sonyn töllöjä. Lähin valtuutettu korjaamo on niinkin lähellä kun Oslossa. Järkyttävän upeeta.. Olkkarialttari on alunperin tilattu Saksasta (kun halvemmalla sai) ja kaikki takuuseen viittavat paperit on jossain pahvilaatikossa porukoiden yläkerrassa Suomessa, niin eihän sitä kannata alkaa lähettämään toiselle puolelle maata omaan laskuun. Paras ratkaisu olisi siis ostaa erillinen digiboksi. Scart- ja HDMI-liitännät toimii, on testattu, joten lähdin telkkuverstaalta ajelemaan kohti alan myymälöitä. Halvimmat boksit antenniverkkoon maksaa täällä karvan alta 1000 kruunua, eli pyöreesti 125 euroa. Suomesta tietysti saisi halvemmalla, mutta korjaamolla valistivat ettei välttämättä toimi Norjassa. Ruotsalaiset kuulemma ei toimi. Luonnollisesti boksin saa kytkykaupalla halvemmalla, mikäli ostaa jonkun kanavapaketin päälle vuodeksi. Täällähän ilmaisia kanavia on kaikki kolme.. Siinä vaiheessa soitin kotiin, ja T alkoi uudelleen kyseenalaistamaan normaaliantennin toimintaa tällä tontilla. Myyjäsetä kiltisti näytti antenniverkon näkyvyyskartan, ja sen raja menee jossain meidän yläpuolisen tien ja alapuolisen rannan välissä. Täyttä varmutta siis antennin toimivuudesta ei saatu. Seuraava vaihtoehto on lautasantenni, minkä näkyvyys täällä on parempi ja niitäkin mokomia on täällä kaksi vaihtoehtoa. Huomenna varmaan tehdään päätös johonkin suuntaan. Itseä pitää kehua sen verran, että mä kykenen jo asioimaan keskenäni tollasissakin paikoissa kun töllökorjaamo ja expert. Ja ymmärrän ihan melkein kaiken.
Mä en oo varmaan ikinä ollut näin pitkään ilman telkkaria, ja on ollut ihan jännä huomata että sitä selviää hengissä tällaisestakin! No okei, kyllä me on pystytty katsomaan leffoja kuitenkin :)

Olenko mä muuten kertonut että täällä muuttuu bensan (ja dieselin) hinta jatkuvasti. Halvimmillaan se on yleensä sunnuntai-iltana ja maanantaiaamuna, ja lopun viikkoa sitten kalliimpaa. Ja se muuttuu usein. Yhden päivän sisällä se saattaa muuttua parinkymmenen sentin verran. Ei mun käsittääkseni Suomessa tuolla lailla heilutella päivätasolla hintoja.
Nää on näitä paikallisia omituisuuksia. Niinkun esimerkiksi se, että jos tilaa ravintolassa pizzan, saa eteensä pannupizzan. Jos haluaa normaalin pizzan, pitää tilata "Italian Style". Mikä meikäläisen silmissä on vähintääkin nurinkurista, pizzahan on kotoisin Italiasta, eli eikös se normaali pitäisi olla juurikin se ohkanen lätty ja paksumman pohjan halutessaan pitäisi mainita erikseen?

Ja kun nyt lähdettiin näitä eroja luettelemaan niin suomalaiseen silmään erilaista on myöskin se, että täällä sä et punnitse kaupassa niitä tomaattejas itse. Ne punnitaan kassalla.
Kaupan lihatiskiltä saa takeaway-pizzaa. Joka kaupassa myydään kanajauhelihaa. Täällä ei myydä kermaviiliä. Enkä ole läytänyt korppujauhojakaan. Tänään piti väsätä korppujauhot itse leivästä kun alkoi lihapullia tekemään mieli. Eikä ainakaan Tromssassa parkkihallissa oteta maksukuittia mukaan ja makseta lähtiessä. Sä joko laitat kolikkoja automaattiin ja lyöt lapun ikkunalle, tai höyläät kortilla tullessas, naputtelet maksimiajan lappuun jonka laitat sinne ikkunalle, ja höyläät uudemman kerran lähtiessäs samalla automaatilla jolloin se vehje laskee kauanko kortin höyläämisten väli on. Lottoamaan ei pysty ellei ole "lottokorttia", eli jokaisen lottolapun tekijän tiedot on systeemissä. Täällä ei siis jää lunastamattomia voittoja. Ikkunat aukeaa poikittain alareunasta. Eikä näillä tietenkään ole kuivauskaappia keittiössä.

Käytiin sunnuntaina synttäreillä, T:n veljen tenavat täytti 4 ja 14. Nuorempi, joka on tyttö, leikkii mielellään prinsessaa, rakastaa vaatteita ja koruja. Ei siis ollut vaikea ostaa lahjaa: prinsessatiara ja punaiset pitkät helmet. Eikä muuten mennyt yhtään pieleen.
Erilaisia kakkuja oli ainakin neljä, ellei jopa viisi. Oli lievästi täyteläinen olo kun lähdettiin kotiin, kun niitä kaikkia piti tietysti maistaa.. Oltiin samalla autolla T:n vanhempien kanssa, ja nyt mä vasta tajusin kuinka paljon "anoppi" oikeastaan puhuu. Yhteen suuntaan matka kesti reilut puoli tuntia, ja molempiin suuntiin riitti juttua koko ajan. Siis oikeasti koko ajan. Menomatkalla yritin pysyä kärryillä juttujen aiheesta, mutta kotiin tullessa oli sen verran väsynyt ettei kerta kaikkiaan jaksanut keskittyä. Mä osaan erittäin hyvin olla kuuntelematta norjaksi :)

Me ollaan muuten liitytty Tromssan ruijansuomalaiseen yhdistykseen. Niillä on hirveesti kaikkia tapahtumia lapsille (ei tietysti kosketa hirveesti), ja nyt ollaan suunnittelemassa aikuisten tapaamista. Ihan mukava tavata ns. kohtalotovereita. Viestiketjusta päätellen en edes ole ihan ainoa vasta tänne muuttanut, vaan muitakin on tullut tämän vuoden aikana. Saapa nähdä joko saadaan miittinki ensi viikolle. Lisäksi niillä on sauna! Jäsenet voi anoa avainta, jolloin siellä voi käydä periaatteessa kuinka usein haluaa. Ainut vaatimus avaimen haltijoille on että osallistuu talkoisiin kerran vuodessa. En oo vielä anonut avainta, mutta eiköhän se tule sieltä hommattua.

Tää viikko taitaa mennä enemmän tai vähemmän siivotessa. (Jos en sitten uppoudu lukemaan huuto.netistä ostamiani kirjoja, jotka tuli tänään.) Perjantaina meille nimittäin tulee vieraita Suomesta. Odotettavissa siis ompposiideriä, ruisleipää ja äärettömän hyvää seuraa viikonlopuksi!

(Ai niin: ui paremmin kun lentää)

Vettä, räntää ja lunta

Näitä kaikkia on tullut vuorotellen nyt jo useamman päivän. Ärsyttävää kun ei viitsi lähteä pihalle palelemaan, niin sitten kökitään sisällä. Ja mietitään notta mitä sitä tekis.

Täällä oli tällä viikolla ihan kohtalainen myräkkäkin, tuulen nopeudesta en tiedä mutta kyllä se taloa vähän ravisteli. Illalla nukkumaan mennessä tuntui ihan siltä kuin sänky olisi vähän tärissyt. T hoksasi jossain vaiheessa iltaa, että grillin peite ei ollut ihan uuden veroinen enää. Ekassa kuvassa suojapeitteen pääty "suojan puolelta". Toinen kuva onkin sitten siltä tuulisemmalta puolelta..





Tuollahan ei tee enää mitään, mutta ajateltiin josko pitäisi viedä se takaisin liikkeeseen. Se kun piti ostaa erikseen, eikä edes ollut se kaikkein halvin.

Grillikin on jo melkein saateltu talviteloille. Siirsin sen muutama päivä sitten räntäsateesta eteiseen kuivumaan ja siivousta odottamaan. Nyt on rasvat putsattu ja se pitäisi kelkkoa kellariin. Kun saisi aikaiseksi..

Ensi kuussa päästään sitten häihin. T:n veli on päättänyt astella vihille, ja vielä juhliikin. Ongelmia on tällä hetkellä häihin liittyen kaksi: Mitä mä laitan päälle ja mitä me viedään lahjaksi. Pari kun on asunut yhdessä jotain 15 vuotta, niin ei ehkä kannata ostaa silitysrautaa.. Hiukan mietin että josko hommattaisiin aaltovaasi kun eikös se ole sellainen perinteinen (suomalainen) häälahja. Nää täällä tietää mikä on Iittala, ja arvostaa sen hyvää laatua vaikkeivat aaltovaasia olisi koskaan nähneetkään. Muita ideoita/vinkkejä?

Se vaateongelma tarkoittanee myös kauppareissua. Huoh.