Täällä on tänään ollut aivan käsittämätön sumu. Monestikin täällä on aamusta hieman usvaa, mutta tänään töihin ajaessa huomasi että oli hieman normaalia enemmän. Päivä oli aika viileä, eikä sumu hävinnyt päivän aikana minnekään joten sai ajella kotiinkin hernerokassa.
Nyt se on tainnut käydä viimeistään selväksi, että tuo meillä asuva mies on nörtti. Useimmat (normaalit?) ihmiset jotka ostavat tietokonetta, käsittääkseni kävelevät tietokonekauppaan ja latelevat tiskiin ominaisuudet joita koneeltaan tahtovat. Ja sitten ne kävelee seuraavaan putiikkin ja kysyy sieltäkin tarjouksen. Ja jos oikein näkevät vaivaa niin surffaavat vielä netistäkin jokusen paikan. Tämä meikäläisen kaksilahkeinen puolestaan surffaili noin pari viikkoa netissä, tilasi yhden osan sieltä ja toisen täältä. Tietysti Sulo Viléninä sieltä mistä halvimmalla sai. Tänään kotimatkalla hain viimeiset paketit ja nyt se istuu onnesta soikeana pöydän ääressä ja survoo mustaan laatikkoon kaiken maailman prosessoreita ja muita hilavitkuttimia. Toivotaan vaan että se on näppärä nörtti, ettei ala kuulua rumia sanoja siinä vaiheessa kun painaa ensimmäistä kertaa starttinappulaa. Minä kun en kykene moisissa asioissa auttamaan, itselläkin on ollut pikkubroidin auttava puhelin joka kerta kun kone on tökkinyt. Ei onneksi kovin montaa kertaa :) Hyvä puoli tässä on se, että jos siitä laatikosta alkaa nousta savu kun siihen kytkee sähköt niin meillä on eteisessä jauhesammutin. Ei siis pala koko mökki.
Lauantaisesta leffakeikasta vielä sen verran, että täällä tuo 3D-leffojen katsominen vaatii pienen investoinnin leffalippujen lisäksi. Suomessa, ainakin pari vuotta sitten, 3D-lasit olivat salin etuosassa josta jokainen noukki omansa ennen elokuvan alkua, ja palautti ne samaan koriin elokuvan loputtua. Täällä lasit pitää ostaa omaksi. Ei niiden hinta ole mikään päätä huimaava, noin 2,5 euroa, mutta silti. Tuon Tintti-elokuva nimittäin oli 3D. Enkä minä tietenkään sitä huomannut siinä vaiheessa kun katsottavaa elokuvaa netistä valkkasin. Enkä siinä vaiheessa kun niitä lippuja varasin. Enkä siinä vaiheessa kun sain lippuvarausvahvistuksen. Siinä vaiheessa alkoi joku kello päässä raksuttaa kun lippuja leffateatterissa lunastaessani huomasin että puolella porukasta oli rillit kourassa. No elokuvateatterin setä vahvisti luuloni, ja nehän piti sitten ostaa. Taas. Kun ne vanhat oli kotona. Että ihan vaan teille tiedoksi, että kun tulette kylään niin voidaan mennä leffaan katsomaan ihan 3D:tä. Meillä on nyt neljät lasit. Mikäli itseäni yhtään tunnen niin jonkun ajan päästä niitä on kuudet.. tai kahdeksat..tai.. Sit mä taidan mennä leffateatterin ovelle myymään niitä kahdella egellä :)
No comments:
Post a Comment