Monday, February 27, 2012

Bongattua

Tänään on nähty kevään ensimmäinen moottoripyörä liikenteessä! Samalla reissulla bongasin joutsen pienessä järvessä joka oli jo melkein sula. (Kai ne täältäkin muuttaa talveksi pois, ei niitä ainakaan näkynyt ole..?)

T:n hiihtolomaviikon kunniaksi varattiin parin yön reissu Tanskaan. Tuosta naapurikaupungista kun pääsee lautalla reilussa kolmessa tunnissa Tanskan pohjoisosaan. Siitä sitten parin tunnin ajomatkan päähän morjestamaan mopopariskuntaa. Mahdollisesti tulee hieman shoppailtua myös, siellä kun pitäisi "kaiken" olla halvempaa kun täällä. Reissusta mahdollisesti kuvareportaasia myöhemmin.

Mun uusi, normaali puhelinliittymäni alkoi muuten toimia tänään! Jess!! Endelig!!

Saturday, February 25, 2012

Kävelyllä

Hieman lisää hehkutusta tuosta tänne äkkiä tulleesta keväästä! Meidän terassilla, jossa siis oli parisen viikkoa sitten puoli metriä lunta, näyttää nyt tältä:


Lisäksi terren vieressä olevasta kukkapenkistä (siitä samasta johon pukkaa niitä tulppaaneja/narsisseja/helmililjoja tms.) löytyi ihan oikea kukka!


Pakko oli lähteä kävelylle kun oli kertakaikkisen upea ilma, mittari ikkunalla (johon taitaa melkein kyllä paistaa aurinko) näyttää +18 astetta :) Nappasin kameran mukaan, jotta saan kevätkuvia. Pelloilla varjoisimmassa paikassa vielä hieman lunta, metsikössä auringon puolella ei niinkään. Läheisessä järvessä vielä hieman jäätä, mutta en usko että kestäisi pilkkimiestä..






Tästä perinorjalaisesta kummallisudesta olen kirjoittanut aiemminkin. Kuvassa näkyvä hiekkatie on jonkun pihaan menevä tie. Tuo asfaltoitu taas on pyörätie joka kulkee ajotien reunassa. Pyörätien ja ajotien välissä on aita, joten pihaan päästäkseen on ajettava parisensataa metriä pyörätiellä. En jaksa lakata hämmästelemästä.. Ja piti oikein näpätä kuva vielä kyltistäkin, eli tuo asfaltoitu on todellakin pyörätie.. Kummallisia nämä norjalaiset.





Friday, February 24, 2012

Mitä enemmän ja isompaa, sitä parempi

Tässä vastikään ruokakaupassa tuli vastaan vanhasta tutusta tuotteesta uusi pakkaus. Joka ajan henkeen on tietysti ekstra-XL-kokoa. Piti oikein näpätä kännykällä kuva, kun jotenkin ei meinannut uskoa silmiään. Kyseinen tuotehan ei ole ollut kovinkaan montaa vuotta markkinoilla ja aika pian myynnin aloittamisen jälkeen firma lanseerasi XL-kokoisen tuotepaketin. Nyt, ehkä pari vuotta on kulunut ja tulee uusi, entistä suurempi säkki.

Aletaanpas hieman ajattelemaan lähemmin tätä asiaa. Eli suuntaus näissä jättipaketeissa ovat tietysti perheet, kun on monta syöjää niin on oltava reilusti namia. Eikö vain? Pienempi määrä aiheuttaa kinaa, itkua ja hammasten kiristystä. Lisäksi valmistajalle tämä on tietysti halvempi keino saada tuotetta markkinoille, sama määrä tuotetta saadaan kaupan hyllylle pienemmillä pakkauskustannuksilla. Mutta mutta. Mitäs jos onkin yksin asuva? Itse en ole, mutta koska useamman vuoden olen asunut yhden hengen kotitaloudessa niin kykenen edelleen samaistuvaan sinkkuihmiseen. Ainakin taloudelliselta kantilta :) Sekä Suomessa että Norjassa ovat yksihenkiset kotitaloudet lisääntymään päin. Suomessa luku on jossain 20 prosentin suuremmalla puolella, Norjassa tällä hetkellä hieman alle. Pitääkö siis sinkun alkaa ostamaan noita jättipakkauksia ihan vain sen takia että ei pienemmässä paketissa myydä? No joo, pakastinhan on tietysti keksitty, mutta ei sekään ole mukavaa syödä "jatkuvasti" pakastettua ruokaa, oli se sitten lihaa taikka leipää. Eikä yksineläjän taloudessa välttämättä ole sitä arkkupakastinta jonne voisi kaikki ylijäämät survoa.


Entäs sitten nämä herkut joita myydään nykyään melkein ainoastaan suurpusseissa? Sinkku päättää herkutella ja tahtoo ostaa jotain jolla herkutella illalla tv:n äärellä. Ostetaanpa se suurtalouspaketti ja voidaan loppuilta huonosti. Kun ei herkkuja voi jättää syömättä jos niitä on. Ei voi, mission impossible. Älkää edes yrittäkö väittää että loput voi jättää seuraavalle illalle, kokeiltu on mutta ei toimi.

Jos asuisin edelleen yksin, nousisin varmaan kohta asian vuoksi barrikaadeille. Mutta kun on tuo yksi sokerihirmu nurkissa, niin ennemmin pitää pitää huoli siitä että jää itsellekin jotain silloin kun sitä mussutettavaa ostetaan :)

Thursday, February 23, 2012

Kukkaa pukkaa

Se taitaa olla kevät tulossa. Tänne etelään. :) Puolitoista viikkoa sitten sunnuntaina täällä oli ensimmäinen todella lämmin ja keväisen aurinkoinen päivä. Ihmiset viettivät tuota äitienpäivää ulkoillen, ja niinpä mekin käytiin hieman reippailemassa. Niinkuin kuvasta näkyy niin oli jo hieman tiessäkin sulaa asfalttia näkösällä.


Nyt, vajaat kaksi viikkoa noiden kuvien ottamisen jälkeen pukkaa kukkapenkistä jonkun sortin rehua ylös. Vielä en tiedä mitä sieltä paljastuu, mutta voisiko olla helmililja? Mielestäni tulppaaniksi hieman liian siroa, ainakin toistaiseksi. Jäämme jännityksellä odottamaan. Terassillakaan ei muuten ole kun vajaat parikymmentä senttiä lunta, ja tiet ovat jo sulat. Sillälailla kunnolla, että kohta voisi alkaa harkita moottoripyörän laittoa :)


Ja se pukkaa tänään muutenkin kukkaa, T toi koulusta tullessaan puskan ruusuja. Ihan tosta vaan :) Ja pystyin kuin pystyinkin pitämään sisälläni sen perinteisen kysymyksen: "Mitä pahaa sä nyt olet tehnyt?" Kiitin vain kauniisti ja totesin että hänellä taisi olla hyvä päivä tänään. En siis valita, tällaisesta luksuksesta pitää nauttia!


Monday, February 20, 2012

Ihme hiihtäjiä


Viikonloppuna tuli käytyä hieman viihtymässä kylillä, ensin ystävän luona syömässä illallista ja juomassa hiukan viiniä. Illallisen (ja muutaman viinilasillisen) jälkeen siirryimme kaupungille jatkamaan illanviettoa. Lauantaina täällä oli Skifestival, eli hiihtojuhlat joiden takia keskustan kävelykatu oli muuttunut hiihtoladuksi. Siis oikeasti kaduille oli tuotu puolen metrin korkuiset lumivallit joihin oli tehty ladut.. Yhdistelmänä ei toiminut kovinkaan hyvin, nimittäin viini + korkokengät + liukas esterata. Itsehän olen tetsannut mitä kummallisemmissa maastoissa, mutta näistä paikallisista alkuasukkaista ei voi sanoa samaa. Toinen vaihtoehto saattoi olla että heidän kohdallaan nestetankkaus ei osunut ihan kohdilleen. Illan saldona kaikilla sunnuntaiaamun heikko olo, yksi turvonnut ja mustelmainen käsi, ja yksi ambulanssikuljetus sairaalaan käden kipsaukseen. Itse siis selvisin sillä huonolla ololla mutta kavereilla oli vähän kehnompi tuuri..

Ei muuten näin "vanhoilla päivillä" tuo toipuminen käy ihan yhtä helposti kun nuorina ja villeinä päivinä. Koko maanantainkin on nimittäin ollut vähän hontelohko olotila. *Puuh*

Wednesday, February 15, 2012

Minä soitan sulle illalla

Vihdoinkin näyttää siltä että meikäläinen saa tässäkin maassa normaalin puhelinliittymän. Tähän asti olen mennyt prepaid-puhelimella, jossa siis pitää olla aina ladattuna rahaa jotta voi soittaa. Tämän normaalin liittymän saamisen on estänyt se, että luottotietojani ei ole ollut käytettävissä. Ne ilmeisesti kirjautuvat kerran vuodessa, ja kun olen virallisesti ollut täällä vajaan vuoden niin niitä yksinkertaisesti ei ole ollut. Monet tänne muuttaneet ovat ottaneet ensimmäisen liittymän siippansa nimellä, mutta jostain syystä me ei näin tehty. (?)

Nyt kuitenkin puhelinfirmaan soittaessani kuullosti siltä että tiedot löytyivät. Ilmeisesti viime vuoden verotus on kirjattu, joten minulla näkyy systeemissä tuloja. Lupasivat laittaa paperit ja SIM-kortin postissa, jonka pitäisi tulla viikon sisällä! Loistavaa! Tuolla prepaidilla en ole esimerkiksi surffanut puhelimella netissä lainkaan, se kun on kohtalaisen kallista lystiä. Nyt on tulossa sellainen pakettiratkaisu johon kuuluu tietty määrä myös datan siirtoa. Eli paikallisessa työkkärissä jonottaminen ei kohta ole enää lähellekään niin tylsää :) Puhumattakaan niistä päivistä jolloin vuokraisännän netti jostain syystä tökkii. (Jota tapahtuu yllättävän usein..) Toivottavasti siis ymmärsin tuon puhelinfirman asiakaspalvelijan kohtalaisen nopeasta puheesta kaiken oikein. Jos en, niin sitten jatkuu puheajan latailu :)


Nyt voin alkaa myös haaveilemaan uudesta puhelimesta.. Kenelläkään kokemuksia Nokian Lumiasta ?

Tuesday, February 14, 2012

Kerjuulla kera kahvin

Maanantaina tuli kyllästyttyä kotona istumiseen, joten päätin alkaa tekemään jotain. Tulostin nivaskan työhakemuksia, liitteeksi CV ja eikun menoksi. Netistä olin katsonut valmiiksi firmoja joihin singahdan kolkuttelemaan, ja ei muuta kun kerjuulle. Valtaosa noista firmoista oli sellaisia joka sivuaa koulutusta aika liki, mutta mahtui mukaan pari sellaistakin jotka eivät olleet lähelläkään.. Mutta hakua päälle vaan, alkaa pikkuhiljaa tämä lomautetun elämä tuntua tylsältä. Koska netin kautta haetut avoimet työpaikat eivät ole tuottaneet tulosta vaikka soittelisi perään, ajattelin tehdä jotain vähän erilailla. Nyt sitten vaan odotellaan josko jostain firmasta kuuluisi jotain.

Ympäri lähiseutua kurvaillessa oli hyvä että oli mukana GPS, jotenkin nämä norskikadut ja -rakennukset ovat mielestäni epäselvempiä kun Suomessa. Tai sitten osoitteet ovat jotenkin enemmän summittaisia. Toinen hyvä lisä edestakaisin ajellessa on statoil-kuppi. Eli kannellinen termos-muki joka maksaa 199 kruunua, eli noin 25 euroa. Siihen saa sitten ilmaiseksi tankata kahvia, teetä tai kaakaota kaikilta Statoil-asemilta. Nyt ollaan helmikuussa ja meikäläisen kuppi on jo maksanut hintansa takaisin. Loppuvuoden juon siis ilmaista kahvia. :)  Minusta ihan järjettömän hyvä systeemi. Ottakaa huomioon sekin että en ole tänä vuonna ajellut työmatka-ajoa, joten aamukahvia ei ole tarvinnut huoltoasemalta hakea.

Seuraava kokeiltava tylsyyden tappaja taitaa olla kirjasto, täällä Grimstadissa en ole vielä ko. laitoksessa vieraillut. Kohta alkavat olla sekä suomenkieliset että norjalaiset kirjat luettuja, joten täydennystä pitää lähteä hankkimaan. TV:n valikoima tuntuu täällä jotenkin huomattavasti kurjemmalta, en tiedä näkyykö meillä "väärät" kanavat tai jotain. Kovasti ihmetyttää myös se, että nuo hyvät sarjat tulevat lähes poikkeuksetta klo 21 jälkeen. Siis alkavat mahdollisesti klo 23 tai jopa 23.30. Miten nämä paikalliset työssäkäyvät heräävät aikaisin töihin mikäli kyttäävät noita sarjoja? Tällä hetkellä se ei ole minun ongelmani, mutta muutaman sarjan missaaminen saattaa hieman harmittaa siinä vaiheessa kun niitä töitä löytyy.

Sunday, February 12, 2012

Onnea Äidille!

Tänään täällä Norjassa vietetään äitienpäivää. Ilmeisesti tämä päivä ei ole Norjassa toukokuun alussa (niinkun monessa muussa maassa) koska kansallispäivä on 17. toukokuuta. Eli äitejä juhlitaan näin keskellä talvea. Onnea siis äidille ja "vara-äipälle"! Ja yleensä kaikille äideille.

Laitetaan tähän loppuun hempeilybiisi vastikään edesmenneeltä Whitney Houstonilta.


Saturday, February 11, 2012

Viisuja

En ole koskaan ollut mikään euroviisu-fani, mutta jotenkin se alkoi kiinnostaa hieman enemmän ulkomaille muuton jälkeen. Onhan nyt kuitenkin kaksi maata joita voi kannustaa, ja tietysti vertailla toisiinsa. Faniksi en siltikään itseäni edelleenkään lue. Tänään on kuitenkin "jännitetty" Norjan euroviisuehdokkaan valintaa, ehdokkaita finaalissa oli joka lähtöön, perinteistä disco-jumputusta, rappia, countrya, heviä ja slovareita. Valinnanvaraa siis riitti. Me ei äänestetty itse ketään, mä viime vuonna jo petyin kun valitsivat koko finaalin paskimman biisin edustusbiisiksi. Ilta kului siis hieman pelkäävällä ja odottavalla kannalla.

Ensin äänestettiin lopulliseen finaalin neljä parasta ja sen jälkeen niistä neljästä se paras. Neljästä finalistista ensimmäinen oli Plumbo, kansanmusiikilla höystettyä (norjankielistä) rokkipoppia. Toinen oli Nora Foss Al-Jabri, nuori tyttö joka lauloi itse asiassa ihan kauniin rakkauslaulun. Kolmantena finaaliin pääsi Bobby Bare & Petter Øien, kantribiisi jenkkivahvistuksella. Neljäs ja viimeinen finalisti oli Tooji, poikabändipoppia ilman sitä bändiä. Äänestyksen lisäksi täällä oli useampi jury, jotka pisteyttivät kaikki finalistit. Näiden pisteiden ja niiden äänien perusteella sitten valittiin voittaja.

Oma suosikkini näistä neljästä oli Nora, joka ei välttämättä ollut mikään Euroviisujen voittajaehdokas. Siellä kun pitää olla show.. Olin jo lähes varma että norskit äänestävät sen kantribiisin edustajakseen, kun viime vuonnakin meni vähän hutiin :) Loppujen lopuksi voittaja kuitenkin oli Tooji, eli tänäkään vuonna ei lähde paras biisi edustamaan. Tässä vielä linkki tuohon voittajazipaleeseen.


Friday, February 10, 2012

Nettiradio

Mä olen vastikään hoksannut nettiradioiden kätevyyden. Emme omista tavallista radiota lainkaan, joten huusholli on aika hiljainen mikäli telkkari ei ole päällä. Päivisin TV:n ohjelmatarjonta on lievästi sanottuna surkeaa, joten harvemmin sitä tulee avattua ennen iltaa. Ratkaisu tähän hiljaisuuteen on kuin onkin nettiradio

Norjalaisilta radiokanavilta löytyy tasan kolmenlaisia tyylejä: Klassinen musiikki, iskelmä tai sitten discomusiikki, vrt voice taikka nrj. Näihin kyllästyy kohtalaisen nopeasti, varsinkin kun olen aina ollut hieman enemmän rokin ystävä. Jotain kertoo norjalaisesta radiosoitosta se, että ainut suomalainen bändi jota olen täällä radiosta kuullut, on Sunrise Avenue.. Missä on Nightwish, HIM, Sonata Arctica tai edes Rasmus? (Jotka siis painivat aivan eri sarjassa kun joku purkkapoppi-Sunrise..) Mutta ei, tuo radiokanavien biisivalikoima on niin suppea ettei sinne mahdu oikeasti suositut (suomalaiset) bändit. 

Voitte siis kuvitella miten meikäläinen on täällä nauttinut mm. Radio Rockista. Kuten hyvin tiedätte, tulee nykyään kai kaikilla kanavilla mainoksia ohjelmien seassa. Niinpä minäkin olen tietoinen lauantain jättipotista, ja ajattelin vielä kertaalleen tarkistaa Veikkauksen sivuilta heidän sääntönsä. Eli siis saanko pelata jos asun ulkomailla.. Vastausta ei löytynyt, joten soitin Veikkauksen asiakaspalveluun. Vastaus kuului että saat pelata, mutta mikäli pysyvä osoitteesi on ulkomailla et voi pelata netissä. (Minkä huomasin kun yritin kirjautua pelitililleni, se oli suljettu.) Pistin siis siskolleni viestiä jos hän ehtisi käydä ostamassa minulle lapullisen lottoa. (Voittohan tietysti menisi puoliksi jos sieltä jotain tulisi.)

Sitä voi siis alkaa jännittää huomista arvontaa, jos sitä vaikka olisi kohta miljonääri :)

Thursday, February 9, 2012

Ei mitään itsestäänselvyyksiä

Tänään kuntosalilla käydessäni koin karvaan pettymyksen. Tunnin verran rimpuloin eri laitteissa, ja mukava hiki päällä suuntasin kulkuni saunaan. Joka oli kylmä. Siis kuntosalin sauna KYLMÄ! Olisitte nähneet ilmeeni. Lievän epäuskon vallassa en uskonut ihoni lämpöaistia enkä edes saunassa olevaa lämpömittaria. Hipaisin kiukaan pintaa ja kun se ei ollut lämmin niin melkein itkua pukaten koitin vielä lirauttaa kauhalla hieman vettä kiukaalle. Ei sihahtanut. Hampaita kiristellen siirryin suihkuun ja siinä hiuksia pestessäni valitsin sanoja joita ajattelin sylkeä tiskillä työskentelevän reppanan päälle.. Tiskille päästyäni kysyin kuitenkin sivistyneesti että onkohan saunassa jotain vikaa kun se oli kylmä. Neiti toiselta puolelta heitti vain että pyysitkö lämmittämään sen? Eli kuukauden salilla käynnin jälkeen minulle selvisi että mikäli tahtoo saunaan niin se pitää pyytää lämpimäksi. Tähän asti se on ollut joka kerta lämmin ilman pyytämistä, eli ilmeisesti joku aiemmin käynyt on näin tehnyt. Mikä sinänsä ihmetyttää kun siellä ei kukaan koskaan meikäläisen lisäksi näytä käyvän...

Tänään tein myös jotain sellaista mitä en vielä täällä Grimstadissa ole tehnyt, kävin nimittäin Vinmonopolissa eli siis paikallisessa Alkossa. Olen asunut täällä noin puoli vuotta ja nyt vasta kävin vinkkuostoksilla. Siis ajatelkaas vähän! Tässähän näyttää menevän hyvä juoppo ihan hukkaan :)

Tuesday, February 7, 2012

Elämä on haaste

Kylläpäs näitä haasteita riittää.. Sekä Saana, MamaE että Kalamuija haastoivat lukijansa haaveilemaan. Haaste on nimetä 5 asiaa sekä 5 tavaraa joista haaveilee, siis käydäänpä toimeen. Ensin ne asiat:

1) Työpaikka. Mielellään sellainen joka edes liippaisi läheltä koulutusta, eikä hyvä palkkakaan haittaisi yhtään :)

Kuva YLE/Antti Eintola
2) Sujuva norjan kielen taito. Norjaa kyllä osaan jo, mutta ei sitä vielä sujuvaksi voi sanoa. Vielä en suostu lähtemään leffaan katsomaan norjalaista elokuvaa, ja kirjoitettu norja ei vielä suju.


3) Australia ja Uusi-Seelanti. Nähdä kengurut, koalat ja Ayers Rock. Sukeltaa suurella valliriutalla. Kävellä "Taru Sormusten Herrasta" -maisemissa.

Kuva: Immigration2australia.com
4) Kesä. Olen jo kertonutkin että en ole talvi-ihminen, ja odotan innolla kesää. Nyt kun on lumi maassa jokainen aurinkoinen päivä antaa lupauksen kesän lähestymisestä. En malta odottaa!


5) Pitkä moottoripyöräreissu. Jospa olisikin aikaa ja rahaa lähteä ajelemaan päämäärättömästi kohti uusia seikkailuja. Ajaa sinne missä ei ole vielä käynyt, poiketa isoilta teiltä niille pienille idyllisille maalaisteille. Yöpyä siinä pienessä majatalossa joka löytyy kuin ihmeen kaupalla paikasta jossa ei luulisi olevan mitään. Käydä Irlannissa, ajaa läpi Skotlannin Ylämaat, poiketa Prahassa ja Roomassa. Olla vain reissussa niin pitkään kun huvittaa.


Ja sitten tavarat:

1) Moottoripyörä. Uusi, kiiltelevä Honda VFR1200. Punaisena. Nam.


2) Koira, tarkemmin sanottuna bernin paimenkoira. Tämä kuume on ollut jo pitkään, mutta ainakaan täällä etelässä asuessa sitä ei voi toteuttaa. Kesän prätkäreissujen ajaksi kun pitäisi olla hoitopaikka, hoitolaan en koiraani vie. Pitäisi siis olla joku tuttu jolle murren voisi viedä hoitoon. (Koirahan ei varsinaisesti ole tavara, mutta sopinee paremmin tähän kategoriaan, eikö? Ostaahan sekin pitää.)

Kuva: Sennenkoirat.net
3) Sauna. Puilla lämpiävä rantasauna Tromssan talon rantaan. Mikäs siellä olisi saunan kuistilla kesäiltana istuskellessa saunapuhtaana nauttien maisemista ja saunasiideristä.

Kuva: Koskisenyrityspalvelu.com
4) Oma kirjasto. Sellainen huone jossa olisi seininä kirjahyllyt täynnä kirjoja, avonainen tunnelmallinen takka ja upottavat nahkanojatuolit joissa lukea.

Kuva: Bellart.fi
5) Kyllähän se viimeinen on tietysti auto, sitä kun välttämättä tarvitsee varsinkin talvisaikaan. Eniten pidän farmariautoista, niissä on tilaa mutta silti ne menevät vielä henkilöautosta. Tuollainen Audi kyllä kelpaisi, taikka vaikka Volvo.

Kuva: Tekniikanmaailma.fi
Tätä haastetta en osoita eteenpäin kenellekään, ottakaa osaa mikäli tahdotte :)

Tyttöilyä

Tuohon eiliseen teinityttöjen tyttöilyyn voisin lisätä että kyllä minäkin sen osaan, sen tyttöilyn. Ei, en meikkaa kuntosalille mennessäni, ja käyn kaupassa tennareissa. Muistan yleensä jopa harjata hiukseni ennen ihmisten ilmoille lähtöä :) Se mihin meikäläinen on alkanut viime aikoina panostaa, on kynnet. Mulla on todella hauraat ja taipuisat kynnet, ja Suomessa asuessani kävinkin ystävälläni joka edulliseen hintaan värkkäsi geelikynnet reilun kuukauden välein. Täällä nuo geelivahvikkeet (on muuten oikeasti vahvat, ennemmin katkeaa sormi kuin kynsi :)) on ihan järjettömän kalliita, joten on pitänyt keksiä muita vaihtoehtoja. Siskolta sain vinkin hyvälaatuiseen kynsilakkaan, jota pitikin sitten ihan kokeeksi ostaa. Kyseessä on OPI-niminen merkki, ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Uutuutena (ainakin minulle) on graffiti-kynnet, jolloin tavallisen kynsilakan päälle laitetaan eriväristä lakkaa, joka kuivuessaan halkeilee graffitimaisesti. Näin ikään:


Eikös tyttöilyä tai ainakin naismaista käytöstä sanota olevan sekin kun muutellaan huonekalujen paikkoja? Tein nimittäin tänään sitäkin, tosin vähän niinkuin pakon edessä. Me kun ostettiin se uusi TV-taso sekä seinähylly niin vanha taso jäi tietenkin virattomaksi. Samaten kun se hylly odottaa Tromssaan paluuta ennen seinälle pääsyään, täällä kun TV:n takana oleva seinä ei ole tarpeeksi leveä. Kuitenkin, kaikki ylimääräinen meillä kasaantuu vierashuoneeseen ja ihan siitä syystä että varasto on pieni ja täynnä. (Osittain kalustetun vuokrakämpän "tarpeettomia" huonekaluja ei kai oikein voi heittää poiskaan..) Joten niitä piti ihan käytännön syistä vähän järjestellä. Kuluuhan se aika vaikka hyllyköitä siirrellessä.

Eilen illalla oli ainakin täällä todella valoisaa, täysikuun myötä tietenkin. Pilvet olivat vain ohutta harsoa, ja kuu valaisi maisemaa täydeltä terältä. Piti oikein ottaa kamera pihamaalle mukaan ja yrittää ottaa kuvaa. Pitäisi oikeasti varmaan mennä valokuvauskurssille, jotta näistä näpsyistä saisi jonkin näköisiä.. Mutta tässä vielä teille Etelä-Norjan helmikuista kuutamoa, vassokuu.



Monday, February 6, 2012

Päivän haasteet

Eilen päätin aloittaa hieman reippaamman elämän, ja tänään nousin kuin nousinkin ylös samaan aikaan kun T valmistautui kouluunlähtöön. Ylimääräisen kahvikupillisen se vaati, mutta siihen mennessä kun T tuli puoli kahdelta kotiin olin jo ehtinyt kokata ja syödä aamiaisen, siivoamaan koko huushollin, hakemaan paria eri työpaikkaa ja pelaamaan tietokoneella lukemattoman määrän pasiansseja. Niin ja ripustamaan yhden taulun. :) Kun auto kotiutui miehen myötä kotiin, kävin sitten vielä siihen päälle salilla. (Lue: saunassa. Kyllä mä siellä oikeasti treenaankin mutta itselle se tärkein osa tulee reenin jälkeen)

Osuin muuten salille samaan aikaan lukioluokan kanssa, ainakin ikärakenteesta päätellen. Kyllä hymyilytti kun siinä toisella silmällä seurailin tuota teinien soidinkäyttäytymistä. Pojat reteenä pistivät laitteisiin hirmuiset painot ja tytöt sitten vimpan päälle muodikkaissa salikamppeissa ja tukka ja meikit ojennuksessa hihittelivät somasti. Huoh. Älkää vain sanoko että olen itse joskus ollut samanlainen, en ikinä tunnusta! :) Porukasta muuten erottuivat myös ne hiljaisemmat ja "ei-suositut" pojat. Ne olivat niitä jotka eivät pitäneet itsestään ääntä eivätkä yrittäneet leikkiä aikuisempaa kuin olivatkaan. Tosin heidän treenaamisensa näyti olevan enemmän leikinoloista, ilmeisesti tavoitteena eivät olleet suuret muskelit. Tyttöjen vastaavaa ryhmää ei näkynyt, voiko se olla että kaikki ovat noita Paris Hilton-kopioita nykyään? Kertokaa ettei se ole totta, muuten näyttää tulevaisuus aika synkältä...

Kotiin tultua olikin aika rauhoittua hetkeksi ja tsekata seuraamieni blogien päivitystilanne. Olihan niitä päivittynyt, ja Kalamuija oli mennyt heittämään haasteella. Eli minut haastettiin nimeämään 5 blogia joita seuraan. Niiden pitää lisäksi olla sellaisia joilla ei ole vakituisia lukijoita yli kahtasataa.. Ei kun tarkistamaan tilannetta. Norjansuomalaisten joukossa on varmasti sellaisia, mutta ajattelin aloittaa niistä muista :)

Ensimmäisenä löytyi Ai kauheeta, teräväkynäinen seniori mäyräkoirineen. Seuraavaksi pompsahti esiin harvakseen kirjoitteleva Any in NZ, ulkosuomalainen Uudesta-Seelannista. Muitakin löytyi mutta koska ne eivät olleet päivittyneet tälle vuodelle, päätin valita loput kolme näistä norskeista. Eli: Tromssan Tuulia, Tuulan Turinat ja Norjalainen päiväkirja! Teidät on haastettu!

Sunday, February 5, 2012

Jopas jopas

Enpäs ole hetkeen muistanut kirjoitella, ja kun katsoin viimeksi kirjoittamaani tekstiä tuli hieman outo tunne. Olenko mä oikeasti ollut noin vihainen? Jostain pianonsoitosta? Kai asia on eri kun sitä pitää kuunnella koko viikonloppu, mutta unohtuu kuitenkin samantien kun soitto loppuu :) Naapurissa on ollut viimepäivät hiljaista, lievätkö viikonloppureissussa.

Täällä on tullut muutaman viikon ajan lunta. Ensin tuli viikossa puolisen metriä, ja sen jälkeen melkein joka päivä sillälailla hiljalleen. Tiedättehän miten lumi leijuu alas suurina hiutaleina? Pakkaset eivät ole olleet lähelläkään Suomen lukemia (onneksi), joten ei ole tarvinnut pukea itseään Michelin-mieheksi. T:llä tosin on norjalaiseen tyyliin paksu untuvatakki, joten se näyttää tuolta heti syksystä lähtien :)



Kuvista tuo vasemmanpuoleinen on otettu ennen joulua kun täällä oli hetken aikaa lunta maassa. Siis vain pari senttiä joka sekin suli pois. Oikeanpuoleisen kävin näppäämässä juuri äsken, kinos terassilla on noin polvenkorkuinen.