Kämpässä kaikuu/ Gjenlyde i huset

Muuttoauto on nyt sitten startannut kohti etelää, ja kämppä on jo jopa siivottu! Vielä huomenna mopon pakkaus, jääkaapin tyhjennys sekä pikku visiitti paikallisessa työkkärissä ja eturenkaan voi suunnata kohti rajaa. Huomiseksi iltapäiväksi tänne on luvattu sadetta, joten yritän ajoittaa startin niin aikaisin kuin mahdollista. Työkkäri tosin aukeaa vasta yhdeksältä, joten ihan aamuvarhaisella ei tarvitse ponnistaa sängystä.

Tää nauttii tässä vaiheessa kolmannen kaljan, ja sen jälkeen taitaa siirtyä vällyjen väliin. Notta jaksaa huomenna körötellä sen kuusi ja puolisataa kilsaa.

Flyttebil er på vei sørover, og jeg har allerede rydded opp huset! I mårra jeg bare pakke sykkelen, tomme kjøleskapen og har ei snart tur på Nav. Så kan jeg begynne min reise til Finland. Værvarsel sa att det skal regne på ettermiddag i mårra, så æ prøver å starta så tidlig som mulig. Nav åpner klo 9, så æ må ikke sto opp altfor tidlig..

Nå skal æ drikke tredje øl og legga mæ så æ orker å kjøre 65 mil i mårra..

Jotain muuta kun muuttoa

Eiköhän tälle päivälle ole touhuttu muuttoa ihan tarpeeksi, joten voinkin kirjottaa välillä jostain muusta.

Viime tammi-helmikuussa totesin että läski on ottanut hieman liikaa tilaa meikäläisen kropasta, ja päätin että on aika tehdä jotain. Hyvänä motivaattorina toimi mm. systerin syntymäpäivillä otetut kuvat. Niitä katsellessa kun ei voinut muuta kun miettiä että kuka tuo eukko on ja miksi se on syönyt meikäläisen..

No ensin ajattelin testata Nutrilet-kuuria jonka ostinkin Suomen reissulla. Paketti on edelleen avaamatta kun päätin kuitenkin kokeilla karppaamista ensin. Olin kuullut hyviä kokemuksia sekä lähipiiristä että vähän kauempaa, tosin olivat aloittaneet hieman reippaahkolla vauhdilla. Paras kuulemani taisi olla 16 kiloa kahdessa kuukaudessa.. No ihan hullun kuurille ei huvittanut alkaa, vaan ekat pari viikkoa totaalikieltäytyminen hiilareista (no okei, tuleehan niitä väkisinkin vähän esimerkiksi rehuista), ja sen jälkeen mentiin hieman lievemmälle ruokavaliolle. No nyt se on paino sitten tippunut niistä kauhulukemista viistoista kiloa, vaikka tässä viime päivinä on tullut herkuteltua töissä mm. karkilla, jäätelöllä, täytekakuilla sekä poronkäristyksellä jonka kaverina tietysti aimo annos perunamuusia. Se ei näköjään tässä vaiheessa enää vaikuta vaikka välillä hieman lipsuu, jos valtaosin syö vähähiilihydraatista sapuskaa. Näissä lukemissa kyllä oltiin jo ennen viimeisintä suomen reissua. Kyllä vaaka heilahtaa ylöspäin jos viisi päivää elää pizzalla, hampurilaisilla ja kaljalla.. Mutta toimii se silti. Eli täytyy vain todeta: Käytän itse ja suosittelen :)

Kahtokkee vaikka ite :) Ennen ja jälkeen vassokuu.

Viimeistä viedään

Tänään olis sitten viimeinen työpäivä ennen muuttoa. Iltavuoroa pukkaa, eli puoli yhteentoista pitäis tänään jaksaa olla hereillä, mieluusti tietysti hieman pidempäänkin jotta saa ajettua kotiin. Fiilikset on hieman haikeat, työkaverit on mukavia ja ainakin väittävät että on ollut kiva tehdä töitä yhdessä. Oltiin jopa porukalla viime viikonloppuna mökkeilemässä yhden kollegan mökillä, eli grillattiin ja juotiin kaljaa upeissa maisemissa :)

Mun työpaikka sijaitsee pienen lahden poukamassa, johon tietyllä tuulella tulee ilmeisesti aika paljon jotain pikkuötököitä. Niiden pikkuötököiden perässä tulee sitten pikku kaloja joiden perässä tulee makrilleja. Niiden perässä tulee pyöriäisiä! Mä olen nyt pari kertaa nähnyt niiden tulevan ruokailemaan makrilliparveen, ja se on aika hienoa katseltavaa, se. Koskaan aiemmin kun en ole moisia elukoita livenä nähnyt muualla kun delfinaariossa. Eikä nekään ole pyöriäisiä kun ne on delfiinejä.

Viikonloppu meneekin sitten pakatessa, nyt se on kai pikkuhiljaa pakko aloittaa kun muuttoauto tulee maanantaina. Onneksi mukaan ei tarvitse vaatteiden lisäksi ottaa kun sänky, keittiön pöytä ja telkkari. Kaikki muu on pienempää sälää niinkun vaatteita ja kenkiä, jotka on jo melkein pakattu. (T sanoi että mun ei ole pakko ottaa kaikkia kenkiäni mukaan, mutta se ei sanonut mitään käsilaukuista.. ;))

Täällä alkaa olla pikkuhiljaa syksy. Keltaisia lehtiä näkyy jo puissa, ja hanhetkin on pysähtyneet meidän pellolle paluumatkallaan etelään. Yötkin on jo öitä, eli keskiyön aurinkoa ei taas hetkeen näy. Tosin ens kesänä meikäläiset onkin sitten hieman pimeämmissä maisemissa eli ei sitä välttämättä tule nähtyä muutenkaan. Viinimarjat alkaa pikkuhiljaa kypsymään, tosin taitaa meikäläiseltä jäädä tänä vuonna keräämättä. Kun ei niitä jaksa lähteä muuttokuormaan noukkimaan..

Kesän viimeiset "grillibileet" on tulevana viikonloppuna, kun pitää saada pakastin tyhjäksi. Pyysin T:n siskon kylään jotta saadaan syötyä kaikki. (Sekä lauantaille että sunnuntaille) Löytyi meinaan ekalla tarkastuskierroksella kauhea klöntti naudan sisäfilettä sekä varmaan kilo kanan rintafileitä. Oli siellä pussillinen seitäkin, mutta jos ei kaikkea ehdi syömään niin voi olla että tulee valkattua parhaimmat päältä. Sei ei taida kuulua siihen porukkaan..

Ressi helpottaa

Nyt meillä olis sit vihdoinkin asuttava kämppä siellä etelässä. Omakotitalon alakerta, noin 65 neliötä, kaks makkaria, pikku terassi ja niin edelleen. Enää ei tartte ressata kun ite muutto, eli ihan keskenäni saan lähettää täältä muuttoauton sinne kauas. Paikka on osittain kalustettu, eli kaikkea ei tarvitse raahata matkassa, isoimmat kamat on sänky, keittiön pöytä ja telkkari. Muut roinat kulkee sitten laatikoissa ja jätesäkeissä.

Ens viikolla pitää tilata muuttoauto, ja kun se päivä on selvillä niin voi alkaa suunnittelemaan siinä pakkailujen lomassa Suomeen siirtymistä. Vihdoinkin :) Eli mopo Suomeen ja siitä koneella Osloon, mistä sitten jollain keinolla sinne etelään.

Siellä ei taida vielä puut kellastua niinkun täällä, eikä talvikaan voi olla yhtä pimeä ja pitkä. Aivan mahtavaa!

Ei ihan niinkun elokuvissa

No mikäänhän ei tietenkään ole sitä miltä se näyttää..

T lähti siskonsa kanssa ajelemaan kohti etelää sunnuntaiyönä, perille pääsivät tiistaiaamuna. Kämpän avaimet saivat neljältä iltapäivällä ja kaikki näytti sellaiselta kun oli ollut puhekin. Paitsi että siinä talossa on joka paikassa yksinkertaiset ikkunat. Ei hyvä, siellä kuitenkin saattaa olla talvella pakkasta jopa siellä parinkymmenen asteen huitteilla jos oikein paska säkä käy. Ja se takka/kamiina mistä omistaja mainitsi on kuulemma jostain ajalta ennen dinosauruksia. T puhui jotain parafiinista takan käytön yhteydessä, en oikein ymmärtänyt mikä oli homman juoni mutta varma on se että se ei ole minun hommaani..

Keskiviikkona kun heräsivät niin kämpässä leijui outo haju, joka sitten päivän mittaan vain voimistui.. Kämppä on kuulemma omistajan mummon vanha mökki, niin ovat kaitten haudanneet muorivainaan olkkarin lattian alle. Tai jotain. T oli huomannut että tiistaina kun olivat talolle tulleet niin oli ollut ovi ja ikkunoita auki. Eli omistaja oli kyllä tietoinen löyhkästä, yritti vain sitä peitellä. Vuorokauden päästä lemu tuli takaisin. Todella mukavaa.

T on nyt yrittänyt kysyä omistajalta miten hommassa edettäisiin. Saa nähdä mitä se vosu meinaa, mutta kuluttajasuojan nettisivuilla oli kyllä tekstiä että saadaan kaikki rahat takaisin kun vaan ollaan ensin löydetty uusi kämppä missä asua. Täällä kun on vuokrasopimuksessa maininta siitä, että kämpässä pitää asua vähintään kaksi kuukautta vaikka siitä ei pitäisikään. Taitaa vain tuo löyhkä kumota sen pykälän..

Uusi koti

Tältä se nyt sitten näyttää, meidän tuleva koti siellä etelässä.


Varmistui eilen, ja järkälemäinen taakka tipahti hartioilta.. Nyt on paikka minne muuttaa. :) Talo on vanha hirsitalo, jonka vuokra on käsittämättömän halpa jopa suomalaisessa mittakaavassa. Eristys yläkerrassa ei kuulemma ole kovin hyvä, yksinkertaiset ikkunat käsittääkseni. Talossa on kuitenkin takka/uuni jota voi lämmittää puilla, eli ei tarvitse sähköllä hehkuttaa koko (lyhyttä!) talvea. Vuokrataan kalustettuna, joten kovinkaan paljon ei tarvitse raahata mukana. Oma puutarha, kaksi makuuhuonetta (saa tulla kylään, pikkumakkariin ei kylläkään kovin suurta seuruetta saa tungettua), tietysti keittiö, olohuone ja ruokailuhuone. Keittiö on sen verran pieni ettei sinne mahdu pöytää mutta viereiseen ruokailutilaan kylläkin. Sijainti on käytännössä keskustassa, ytimeen on googlemapsin mukaan alle puoli kilsaa. Jiihaa!

Ressi helpotti siis kummasti, pakata ei tarvitse käytännössä kun vaatteet ja keittiötarvikkeet, ja täällä siirtelen syrjään loput omat kamat mikäli tämä päätetään laittaa vuokralle. Välttämättä ei laiteta, joten pakkauksen tarve pienenee entisestään. Nyt voi siis huoletta viettää kesälomaviikon, pakata hieman kamoja mopon selkään ja suunnata kokoontumisajoihin Suomeen. Ja ei, me ei keritä kyläilemään missään joten turha kysellä. Ajetaan vain yhdellä yöpymisellä hieman etelämmäksi, rentoudutaan saunan, hyvän seuran ja oluen parissa muutama päivä ja sen jälkeen körötellään takaisin. Kun sitten taas työt kutsuu.

Kotona on edelleen töitä rästissä, mitä pitää tehdä ennenkun muutetaan. Talon maalausurakkaa pienensin sen verran että päätin maalata vain ikkunalistat. Niistä kun oli osa sen verran huonona että ne oli vähintään pakko maalata. Värin vaihto muuten paransi talon ulkonäköä aivan järisyttävä paljon! Kaikkia ei ole vielä maalattu, kun meikäläisen lievähkö korkean paikan kammo tuppasi esiin. Kunnon telineille nousen kyllä, mutta keikkuville tikapuille en lähde maaliämpärin kanssa kipuamaan. Siis yli parin metrin korkeuteen. Sitä mokomaa keltaista väriä on tietysti myös räystäslaudoissa, eli parhaimmillaan jossain kuudessa metrissä. Ei kiitos, siis... Mutta mulle luvattiin telineet joten reissun jälkeen pääsee maalaamaan loputkin. Ennen-jälkeen kuvia voin laittaa sitten kun kaikki listat on maalattu, tällä hetkellä saamme nauttia ihanasta nelivärisestä talosta :) (Onneksi sitä ei näe täältä sisältä, vassokuu vaan naapurit)

Paluu normaaliin

Surun murtama maa alkaa pikku hiljaa elää normaalia arkea. Viimeviikkoisen murhenäytelmän seurauksena koko Norja on ollut sekaisin. Muistokulkueita ja muistojumalanpalveluksia on järjestetty, hiljainen hetki oli koko maassa muistaakseni sunnuntaina. Suruliputus valtakunnallisesti jo lauantaina. Koko viikonlopun ja alkuviikon radiosta soi pelkästään hitaita ja surullisia kappaleita, tv:stä ei tullut ainuttakaan rikossarjaa tai sotaelokuvaa. Vain loputtomasti uutisia ja lieväksi kevennykseksi romanttisia komedioita tai amerikkalaisia valmiiksinaurettuja.

Tapahtuma oli tietysti hirveä, kamala, järkyttävä ja ennen kaikkea tuomittava, mutta normaalin työssäkäyvän arkea alkoi jo hieman ahdistaa. En tuntenut ketään uhreista, eikä tietääkseni kukaan tuttunikaan joten kovin henkilökohtaista suru ei kohdallani ollut. Kieltämättä siis alkoi hieman vanne puristaa päätä kun työmaalla kuuli radiosta noin kuudennenkymmenennen kerran Peter Gabrielin ja Kate Bushin dueton "Don't give up" tai John Lennonin hoilaamassa Imagine:a. Soittolistalle oli päässyt lipsahtamaan myös hienoinen moka (jota en kyllä kuullut kun sen yhden kerran): Lionel Richien "Hello". Sanat kun jatkuvat notta "is it me you're looking for?" Samaan aikaan sukeltajat etsivät viimeisiä uhreja merenpohjasta..

Järkyttävää luettavaa

Eilen iltapäivällä huomasin netistä että Oslossa oli räjähtänyt pommi. Jonkin ajan päästä tv:ssä alettiin puhumaan lisäksi jostain ampumisista. Hieman ymmällään katselin telkkaria, ja netistä välillä kävin lukemassa mitä dagbladet.no kirjoitteli asioiden tilasta.

Kyllä ihmisellä saa heittää pahasti korvien välissä, jos pitää lähteä ammuskelemaan kakaroiden kesäleirille. Leiriläisten ikähaitaria en tiedä, mutta käsittääkseni porukkaa on ollut leirillä teini-ikäisestä vähän parinkympin paremmalle puolelle.
Nyt kun lehdistä lukee selvinneiden kertomuksia, niin tyyppi on jahdannut niitä siellä ympäri saarta. Piiloutuneet eivät ole uskaltaneet tehdä mitään muuta kun pysyä hiljaa sekä kuunnella ja/tai katsella kun kavereita lahdataan ympärillä. Juippi oli vielä pukeutunut poliisiksi ja alkanut ammuskelemaan siinä vaiheessa kun porukkaa oli alkanut kerääntyä ympärille kuulemaan mitä poliisisedällä on asiaa. Jösses.

Tromssalaisia nuoria leirillä oli 40, viiden olinpaikasta ei tällä hetkellä ole tietoa, sairaalassa on useita. Silminnäkijät kertovat että osa ammutuista putosi veteen, joten uhrien määrä saattaa vielä nousta. Tällä hetkellä yhteensä pommin ja ammuskelujen seurauksena on kuollut 91 ihmistä.

Mikäli oikein ymmärsin lehdestä lukemaani, on maksimituomio 21 vuotta vankilaa. Varmaksi en osaa sanoa onko täällä elinkautista, mutta näin olin käsittävinäni että ei ole. Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta mikäli tuo pitää paikkansa, juippi istuu kunkin ihmisen murhasta alle kolme kuukautta.. Mun on täytynyt käsittää väärin.. Mä toivon että olen käsittänyt väärin.

Eilen kaveri pisti linkin ampujan facebook sivuille (joita ei enää näe). Kiinnostuksen kohteita en juurikaan katsonut, varsinkaan kun en ollut varma että onko ne oikeasti saman tyypin sivut. Järkyttävämpää oli katsoa mitä se oli seinälleen pistänyt; linkkejä youtuben musiikkivideoihin. Kaikki biisit joita sieltä löytyi olivat nimeltään jotain tyyliin: Sound of goodbye, Out of the sky, Fireworks... Hullu mikä hullu.

Nyt on muuten herännyt epäilys että se ei sittenkään toiminut yksin, saarella leirillä olleet ovat kertoneet nähneensä myös toisen ampujan. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.

Tänään on kuitenkin koko Norjassa valtakunnallinen surupäivä, joten liput ovat puolitangossa. Osloon johtavia teitä suljettiin eilen, en tiedä joko ovat aukaisseet. Rajoilla alettiin tehdä tarkastuksia, ilmeisesti kaikki maasta lähtevät on syynätty.

Ei tätä vain pysty käsittämään. Ei pysty.

25h / vrk

Tai siis jos olis sitä aikaa, niin sitä vois käyttää niin kovin moneen asiaan. Nyt tuntuu olevan koko ajan kiire tekemään jotakin, niinkun nyt töissä ei olis tarpeeksi tekemistä. T huhkii rempatessaan anopille uutta kylppäriä, sen kun olisi suotavaa olla valmis ennenkuin muutetaan. Lisäksi olis tässä kotonakin tekemistä, esimerkiksi tuo pihatie odottaa edelleen tekijäänsä. Traktorista kun on jotain rikki, ei hajuakaan mitä, mutta sillä ei voi ajaa. Tuota murskattua asfalttia olisi huomattavasti kivempi siirrellä kauhallisella traktorilla kun kottikärryillä... Aidan laudat olis melkein maalattuna odottamassa pääsyä aitaan, ja lisäksi pihasta autotalliin kulkee metrin levyinen ja syvyinen oja. (Onko syvyinen oikea suomenkielinen sana?) Sitä pitkin kun pitäisi kuulemma vetäistä sähköt ja vesi autotalliin, mutta sähkäri ei ole joutanut tulla käymään.

Ja jos siinä ei ollut tarpeeksi, niin pitäisi talokin maalata ennen muuttoa. "Pakko" ei ole maalata kun vähintään ikkunoiden karmit jotka on aika heikossa hapessa, mutta koska koko höskän on tarkoitus muuttaa väriä niin parasta olisi jos sen ehtisi maalaamaan kokonaan. Niin ja pakatakin pitäisi. Omakotitalollinen tavaraa. Vielä ei olla oikeastaan aloitettu eikä muuttoon ole kun noin kuukausi..

Miten niin siis ei ole aikaa :)

Tosin meillä ei ole vieläkään siellä etelässä asuntoa, joten sillä pakkaamisella ei sinällään ole kiire. Se saattaa olla että T menee edeltä opiskelujen alkaessa, ja meitsi muuttokuorman kanssa perässä kun lukaali on löytynyt. Töihin en ole ilmoittanut viimeisen työpäiväni päivämäärää, tällä hetkellä siellä on ainakin niin kiire että luulen saavani olla töissä tasan niin pitkään kun haluan.

Uusia töitäkin olen jo hakenut, vielä ei ole kuulunut mitään, mutta ei niiden hakuajatkaan taida olla vielä päättyneet. Nämä haetut työt on vähän lähempänä omaa alaa, mutta ei ihan tarkalleen kuitenkaan. Grimstadissa tahi lähistöllä kun ei ole sitä tasan oman alan puljua..

Sen verran piti ottaa hengähdystaukoa tästä ruljanssista, että käytiin tsekkaamassa kaverin talo noin sadan kilsan päässä. Joku vuosi sitten oli mennyt ostamaan vanhan omakotitalon eikä T ollut vieläkään siellä käynyt. Lauantai-iltana ajeltiin sinne, juotiin pari kaljaa sekä grillattiin, ja aamusta takaisin. Kun T:n piti päästä jatkamaan sitä kylppäriremonttia..

Tässä kuitenkin kuva kaverin keittiön ikkunasta räpsäistynä. Ei kurjemmat näkymät..


Oli jostain löytänyt myös vanhan hauskan maustehyllyn keittiön seinälle.


Eikä ne maisemat matkan varrellakaan paskemmat olleet :)



(Ai niin, vähän pitää retostella: Söin tänään ekat herneet omasta maasta!)

Kesän rientoja

Täällä meillä on kesä, ja kesällähän kukaan ei istu tietokoneen ääressä joten päivityksiä ei ole blogiin tippunut edes sillä vauhdilla kun keväällä. Puutarha kukoistaa, tai kukoistaisi jos joku muistaisi kastella niitä istuttamiaan rehuja.. Voikukat näyttää kyllä pärjäävän ihan hyvin ilman kasteluakin.

Haastetta istutuksille lisää tämä meidän pohjoistuuli. Se kun laskee lämpötilaa toisella puolella taloa huomattavasti, eli lähes kaikki pitää survoa sille lämpimämmälle puolelle. Toisella puolella siis ei ole juurikaan mitään :)
Maahan on kuitenkin päätynyt kukkien lisäksi rivi porkkanaa, hernettä ja jokunen mansikantaimi. Saapa nähdä saadaanko satoa. Varsinkaan kun meillä on edessä muutto loppukesästä.

T sai opiskelupaikan Etelä-Norjasta, joten tässä pitää pikkuhiljaa alkaa pakkailemaan muuttolaatikoita. Uusi kotipaikka seuraavat kaksi vuotta on noin parisataa kilometriä Oslon eteläpuolella, kaupungissa nimeltä Grimstad. Tällä hetkellä on kiivas asunnon haku käynnissä, ja meikäläisen pitäisi alkaa etsimään uutta työpaikkaa.. Taas pääsee asioimaan paikallisen työkkärin kanssa (jee).

Juhannusta täällä vietettiin kauniissa, joskin hieman viileässä säässä. Paikallisethan ei vietä juhannusta kuten suomalaiset vaan "oikeana" juhannuspäivänä, joka sattui tänä vuonna torstaille, polttavat kokkoja. Mekin suomalaisen juhannusvieraan kanssa istuttiin hetki naapurin kokolla, joka siis kooltaan vastasi nuotiota.


Perjantaina valloitettiin yksi meidän lähimmistä töppyröistä, ja illalla suunnattiin kaupungin yöhön. Joka ei ole yö sanan varsinaisessa merkityksessä, kun täällä paistaa aurinko.

Lauantaina suuntasimme mökille, sillä eihän suomalainen voi juhannusta viettää ilman saunaa :) Saunan jälkeen grillailimme T:n serkun luona, ja tulihan siinä muutama olutkin otettua.


Väsymyksen iskettyä päätimme lähteä takaisin mökille, mutta matkan varrelta (n. 400 metriä) löytyikin seuraavat grillibileet! Ei muuta kun sekaan, ja väsymyskin unohtui hetkeksi. Tarjoilu oli talon puolesta, itsepalveluperiaatteella.


Seuraavana päivänä, väsymyksestä huolimatta, käytiin paistamassa makkarat T:n äidin kotipaikan pihassa. Vanhan talon paikalla on nykyään pikkuinen mökki, ja se sijaitsee T:n mökiltä hieman "ylemmäs". Paikkaan ei johda autolla ajettavaa tietä, joten taas oli kiivettävä. Paikka oli suomalaisen silmään kotoisempi, mökki on nimittäin lähes järven rannalla. Järvestä johtaa piskuinen puro mereen, josta tuli näpättyä kuvakin.