Töitä, töitä ja vähän töitäkin

Kiirettä taas pitää niin ettei ole joutanut kirjoittelemaan hetkeen. Pihalla alkaa näyttää kohtalaisen hyvältä, pihakivien alle on jo valettu osaksi betoni ja huomenna valetaan loput jos sää sallii. Muuten ollaankin oltu ihan metsässä.. Eli T sahaa puita ja mä teen traktorin kärryyn kuormaa. Alas tuolta rinteiltä on tuotu jotain kymmenisen kuormaa, ja jossain vaiheessa niistä pitäis sitten tehdä klapeja. On muuten hiukkasen hikistä hommaa, kun ei oo tanner ihan niinkun Pohjanmaalla :) Kun nyt jäis sitten läskitkin sinne rinteisiin.

Perjantaina kävin ekaa kertaa ihan ansiotyössä. Tässä lähellä on kalatehdas jossa pojjaat pistää fisuja vähän pienempään siivuun, pakkaavat ja kuskaavat kauppoihin. Viikon lopussa paikat pitää sitten desinfioida, lattioita ja seiniä myöten. Keskiviikkona kävin kysymässä josko ne tartteis apuja, ja siellähän mä sitten olin painepesurilla putsaamassa niiden jälkiä kun viikon työt oli ohi. Ei mitään järin kummosta hommaa, mutta saa siitä rahaa siitäkin. Nyt on kuiteskin jalka oven välissä, jos ne vaikka tarttee apuja pakkaushommiin tai johonkin muuhun. Ainut mikä vähän tökki, oli että omistaja sano ennen hommien alkua, että josko voisit pesasta nuo yläkerran konttorin lattiat. En kait mä voinu muuta kun pestä, eka työpäivä ja kaikkee. Ja niinkun mä olin vannonut, että siivoushommia tai muksujen kaitsemista en täällä ala tekeen.. Kai mä oon seuraavaks töissä lastentarhassa.

Eilen käytiin kaupungissa ja ostettiin vihdoin terassikalusteet. Kyllä nyt kelpaa istuskella terrellä kun on kunnon mööpelit. T vaan meinas, että pöytä pitää joteskin pultata kiinni ettei tuuli vie. Mä vähän ihmettelin, että kun se on lasipöytä eikä mikään ihan kevyt kuitenkaan. Sain sitten valistusta, etten mä oo vielä nähnyt miten täällä tuulee sillon kun tuulee. En välttämättä kyllä haluakaan nähdä, mutta saattaapi syksyn tullen joutua kokemaan senkin.

Saapi muuten näitä tekstejä kommentoidakin että mä tiedän että joku käy näitä lukemassa. Ei tää mikään päiväkirja ole, eli en mä viitsi ihan vaan omaksi huvikseni näitä tänne naputella. :)

Pietarin kalansaalis

Parit täällä käyneet vieraat on käytetty kalassa, ja sit ne on vielä laitettu syömään omat saaliinsa. Kivaa hommaahan se kalastus on, jos esimerkiks ei satu järkyttävä sumu laskeutumaan päälle niin ettei meinaa kotiin osata.. Olipahan yksille vieraille vähän extremeä :)

Ekan porukan saaliista tuli näpättyä oikein kuvakin, saaliina seitä, turskaa ja ainakin yks puna-affen. Tuo laatikko on muuten melkoisen iso, eli ei ne fisutkaan ihan pikkaisia ole. Maisuvat hyvälle keitettyjen pottujen kera, tosin paikallisten harrastama kalan maksan syönti ei oikein ole minun hommaani. Maistuu ihan liikaa kalalle.



Tietysti pitää sen verran reteillä, että laitan tähän vielä oman viimevuotisen saaliini kanssa.. Tälle kesälle ei noita kunnon jötkyjä ole vielä näkynyt, mutta eiköhän sellainenkin sieltä vielä ylös kiskota.

Matkaan, veli hopea!

Taas täällä pakataan. Tai suunnitellaan pakkaamista, jos ihan tarkkoja ollaan. Ajattelin siivota ennen reissuun lähtöä, niin on kivempi tulla kotiin. Siivous on vielä kesken ja pakkaamishommat alkaa vasta kun huusholli on tiptop. Muutama homma pitää vielä tehdä tänään, T vaihtaa mopoonsa paraikaa ketjuja ja rattaita. Oli takapyörän laakerikin mennyt, ja senkin sai vielä vaihdatettua kaupungissa.

Piski pitää siirtää T:n vanhemmille, vaikka sen piti hävitä näistä maisemista jo sunnuntaina. T:n siskon kaveri voikin kuulemma ottaa sen vasta viikon päästä, ja mitäs väliä sillä on jos me ollaan lähdössä keskiviikkona reissuun... Mulla menee siihen riiviöön totaalisesti hermot kun se ei kuuntele tai tottele yhtään. Sanoin T:lle että kun oon saanut siivottua, ei piskillä oo mitään asiaa enää sisään.



Onhan se kauheen söpö, mutta sillä on korviasärkevän kimee ääni, ja kun se ei todellakaan hiljene käskemällä.

Lauantaiaamuna meidän "pihalla" oli poro jolla oli ihan hillittömän isot sarvet. Sain ihan hyvän kuvan siitä, kun se pällisteli pellon puolelta.



Startti reissuun on huomenaamuna, eli keskiviikkona. Eka yö ollaan vissiin Oulussa, ja siitä tiputellaan sitten alaspäin. Reissun kestosta ei vielä oo mitään tietoa, mutta tuskin viikkoa pidempään ollaan ihmisten riesoina :)

Yleisön pyynnöstä..

Jengi alkaa jo huomauttelemaan kun ei uusia tekstejä ilmaannu.. Kiitti E.

Reissusta palattiin pari-kolme viikkoa sitten, ja sen jälkeen on passattu kahdet vieraat. (Vai passaskohan ne vieraat meitä..) Kiitos vaan kaikille paikan päällä käyneille. Kilometrejä tuli yli 6000, ja nyt on nähty niin Geiranger, Trollstigen että käyty tanskanmaalla ekaa kertaa. Mitään ei kadonnut, varastettu, eikä mennyt rikki, jos ei lasketa Guiden mopon seisontatukea minkä pojat katkas Belgiassa. Vahingossa, tai ainakin niin väittivät :)

Kotona odottikin sitten väliaikaista adoptiota tarvitseva koira, jota lupasimme paimentaa hetken aikaa. Ymmärsin, että halutessamme oltais saatu pitää koko piski, mutta muutaman viikon tarkemman tarkkailun jälkeen totesin että ei kiitos. Ryökäle ei kuuntele => ei tottele, karkailee mikäli pääsee livahtamaan pihalle oven raosta, ja kaiken muun kivan lisäksi se paskoi mun matolleni. Mua kyllä valistettiin että terrierit on vähän sellasia, niillä on niin vahva luonto. Ainut vika on, että niin on mullakin. Ja kun kaks kovapäistä kohtaa niin pienempi väistyy, ja tällä kertaa se on sesse joka saa lähtöpassit. Mä otan mielummin sellasen koiruuden, joka on helpompi kouluttaa. Tässä saattaa olla muuten jotain vastausta siihenkin, miksen mä halua itselleni kissaa..

Onhan tässä ehditty jo puuhailemaan vähän muutakin. Terassi on melkein valmis, se olis jo ollut valmis muutama päivä sitten mutta tuli materiaalipula. Ostettujen lautojen kyllä olis pitänyt riittää, mutta kun seassa oli niin paljon p**kalaatua että ei niitä voi käyttää. Terrellä kun olis tarkoitus kävellä joskus myös paljain varpain, ja sitä ei mielellään tee jos laudoista törröttää runsaahkosti tikkuja. Tänään käytiin vihdoin ostamassa kaasugrilli. Se odottaa nyt kokoamista tuolla terrellä, mut kun pihalla on noin kuuden boforin tuuli niin ei oikein huvittais mennä sinne juoksentelemaan ohjekirjan perässä. T väitti että tuuli tyyntyy iltaa kohden, mutta mitä hullua. Ihan samalla lailla on puskat nurissa kun päivälläkin.

Eilen päätettiin lähteä möksälle, kun oli niin kiva ilma. Pitkästä aikaa täälläkin paistoi aurinko, ja lämpöasteetkin nousi kymmenen yläpuolelle. (Nyt on 7,5) Ette usko miten mahtavaa oli päästä noin kuukauden tauon jälkeen saunaan! Tosin se sauna möksällä on ruåtsalaisvalmisteinen, eikä siellä oo tarpeeks hyvä ilmanvaihto. On se silti parempi kun ei saunaa lainkaan.

Mökiltä takasin ajellessa oli aika hauskan näkönen ilmiö, pilvet oli niin matalalla että niiden yläpuolelta näkyi vuoret.. Ja siinä vaiheessa kun ajettiin ylängölle niin oltiin pilvessä :) Eikä tietenkään kameraa matkassa.

Kamerasta puheenollen, ei olla vielä saatu aikaiseksi purkaa reissukuvia kamerasta, joten niitä sitten myöhemmin. Jos sieltä löytyy jotain julkaisukelpoista :)

Keskella reissua

Talla hetkella karavaani on pysahtyneena Osloon. Reissu on mennyt tahan mennessa hyvin, muutaman paivan tsuipailun jalkeen paastiin FIM-ralliin Belgiaan. Sielta Assenin Moto GP:n kautta Saksaan, missa yovyttiin kaverin luona. Nyt siis ollaan Oslossa, nautitaan kesasta ja chillaillaan :) Huomenna ajellaan kokoontumisajoihin, jotka on jossain Oslon pohjoispuolella. Ukko paattaa minne sielta suunnataan, tai itse asiassa sen taitaa paattaa saatiedotus :)

Puhelimesta ei valttamatta tavoita, kun se tuppaa unohtumaan matkasta. Kuvia ja reissusta tarkemmin sitten kun pastaan kotioloihin.

Ressiä pukkaa

Huomenna pitäis vihdoin startata reissuun. Pakata oon yrittänyt jo pari päivää, enkä tiedä mikä hitto siinä tällä kertaa on niin vaikeeta. Kauhee ressi on päällä, ja se niin normaali "mitä-multa-on-unohtunut" -tunne on moninkertainen tavalliseen verrattuna. Ei kai sitä oikeesti tartte kun hammasharjan, vaihtokalsarit ja luottokortin. Eikä edes välttämättä sitä hammasharjaa ja vaihtokalsareita :) Jospa sitä rauhottus viimestään huomenna kun pääsee vesisateeseen ajamaan 600 kilsaa. Oijärvellä odottaa kuulemma lämmin sauna (JESS!), ja jospa sitä vaikka ottais oikein saunasiiderinkin.

Tänään ajelin Lyngeniin morjestamaan vanhaa yläasteaikaista koulukaveria, olivat tulleet parin perheen voimin kalareissuun. Mukavahan tuota oli nähdä pitkästä aikaa, aika vähälle on jäänyt yhteydenpito tässä välillä. Tuohan oli kyllä kuullut mun kuulumisia, toisinpäin ei olleet juorut kulkeneet yhtä hyvin. Syyllinen tuntenee itsensä kuvauksesta :)

Täällä ajellessa on muuten erikoista myös se, että välillä pitää naksutella korvia samalla lailla kun lentokoneen noustessa tai laskiessa. On nuo korkeuserot vissiin hieman eri luokkaa kun Pohojanmaalla...

Kävin tänään ostamassa parin päivän harkinnan jälkeen uuden makuupussin, jota käytiin muutama päivä sitten yhdessä katsomassa. Ohjeistettiin lähtiessä, että pitää saada ainakin 20% alennusta. Minätyttöhän se tyytyväisenä ajelin kotiin kun sain yli 25% hinnasta pois, ja sitten ylpeänä avaamaan pakettia kotona. Kommentti oli tyly: Mitä sä oot menny ostaan.. Joko sillon pari päivää sitten myyjä kusetti, tai sitten tänään kävi joku ihme kämmi. Minä kun kiireessä vaan laukkasin liikkeeseen sisään ja näytin pussia sormella että tollanen, malli ja hinta oli just samassa paikassa kun aiemminkin. Nyt se sitten ei olekaan untuvatäytteellä vaan jollain synteettisellä muhjulla. Kyllä se kieltämättä olikin aika erilainen verrattuna T:n untuvapussiin. Arvatkaapa harmittaako? Kattellaan nyt pitääkö se käydä huomenna vaihtamassa vai tyydynkö siihen. Se saattaa olla ainut malli mikä passaa T:n pussiin sillen että ne saa yhteen. Huoh. On tää niin vaikeeta.

Havuja, ***kele

Nyt täällä tulee sitten lunta! Tai rakeita, itse asiassa. Kesäkuussa, tana. Piti oikein ottaa muutama kuva, kun ei meinannut itsekään uskoa silmiään. T vaan naureskeli ja toivotteli tervetulleeks jäämerelle, hyvähän sen kun on kylmänkestoltaan melkein siperian huskyn luokkaa. Ihan vähän vaan korpes.

Tossa kuvassa näkyy vähän sitä muuriprojektia joka on, niinkun näkyy, edelleen kesken. Nuo vesisateet kun on pikkasen hidastaneet tahtia. Eikä se terassikaan ole vielä alkanut rakentumaan. Ehkä sitten lomareissun jälkeen, mikäs kiire tässä.


Tuossa muutama päivä sitten tuli vettä kuuroina koko päivän, ja pilvet oli käsittämättömän matalalla. Melkein tuntui että olis katolta ylettänyt sieppaamaan kourallisen hattaraa :) En sitten kuitenkaan yrittänyt kiivetä, ja se hiivatin lokinpesäkin on saanut olla rauhassa. Ne kun menee sateella jonnekin suojaan niin eivät ärsytä niin paljon..


Otin samalla pari kuvaa myös sisältä. Tuo takan tausta on ihan uusi, kuten myös listat ja seinän väri niinkuin olen jo aiemmin tainnut mainita. Yritin ottaa uusista verhoistakin kuvaa, mutta kun en oikein osaa käyttää T:n kameraa niin tuli vähän tumma kuva. Ei löytynyt salamaa, ei. Puolikuolleet kukat ei myöskään ole kovin edustavia, vaikka molemmat kliiviat kukkaa tyrkkääkin.






Tänään T:n mennessä töihin lähdin samalla kyydillä kaupunkiin ostoksille. Kyllä sitä rahaa saikin kulumaan muutamassa tunnissa! Ei taida olla ihan norjan kruunun kurssi vielä selkärangassa, vaikka kaikki tuntuikin kovin kalliilta. Löysin kauan etsimäni C.S.I:n ekan kauden dvd:nä, ja itse asiassa samassa puljussa näkyi olevan muutkin kaudet. Taidan ostella ne kaikki pikkuhiljaa, mä kun olen kärsinyt koko täällä olon vierotusoireita Grissomista :) Telkkarikanavat näkyy aina välillä, mutta täällä C.S.I. tulee maksulliselta kanavalta. Nyt menee vähän aikaa hienosti sohvaperunana! Taidankin heti tuijottaa ekan jakson..

Kesää odotellessa

Kokoontumisajot oli ja meni, ja meininki oli aika samanlaista kun suomalaisissa vastaavissa kekkereissä. Paitsi ettei siellä ollut saunaa. Keskustelut menee edelleen vähän ohi kun ei ymmärrä eikä jaksa keskittyä kuuntelemaan. Onneksi ovat aika kielitaitoista porukkaa, eli viitsivät välillä vaihtaa englanniksi että meikäläinenkin pääsee juttuihin mukaan.

Tällä viikolla on rakennettu muuria etupihalle estämään veden tulo pihaan niinkuin viime keväänä kävi. Silloin vesi oli tullut kellariin asti. Viime talvi täällä oli poikkeuksellinen kun lumi kuulemma tuli vasta tammikuussa (tai helmikuussa), ja maa ehti jäätyä normaalia syvemmälle. Sittenhän lumi tietysti kevään tullen sulaessaan ei painunutkaan maahan vaan virtasi maan pinnalla. Ensi keväänä jos on sama tilanne, niin ei se ainakaan talon viereen pääse tuolta ylärinteestä. Muurin jälkeen pitäisi alkaa rakentaa terassia ja pihakivetystä, eli hommia piisaa. Eipähän tule aika pitkäksi :)

Sonera teki sitten mukavan tempun eilen. Alunperin kun oli puhe, että siirtävät firman liittymän mun nimiini kesäkuun alussa. Syynä siihen oli se, että halusin vaihtaa liittymätyyppiä eikä sitä voinut firman liittymään vaihtaa. Firman liittymässä kun oli jo pelkät kuukausimaksut jotain yli kolmekymppiä, eikä oikein innostanut sellaisia maksaa varalla olevasta liittymästä. Jokatapauksessa pyysivät mua käymään soneran liikkeessä tekemässä sopimuksen, johon tietysti vastasin ettei oikein onnistu jostain kumman syystä. Sitten ne lähetti mulle sähköpostilla kaavakkeen, joka olisi pitänyt tulostaa ja lähettää niille takaisin allekirjoitettuna. Arvatkaa vaan montako tulostinta mulla täällä on. Olisin tietysti voinut mennä kirjastoon tms. paikkaan sen tekemään, mutta päätin soittaa ensin soneran asiakaspalveluun. Sieltä sanoivat että asia on kunnossa, liittymä pysyy auki ja mut on jo merkattu sinne seuraavaksi liittymän haltijaksi (tai omistajaksi vai mikä se nyt on). Eipähän eilen sitten puhelin toiminutkaan, eli ei mennyt ihan niinkuin oli puhe. No minähän tietysti netissä ottamaan yhteyttä soneraan, että mikä nyt tökkii. Ei sitten sekään onnistunut, kun asiakaspalveluun viestiä lähetettäessä pitää kirjautua "omille sivuille", joka oli mennyt kiinni samalla kun liittymäkin. Laitoin sitten viestin palautepalveluun, josta eivät välttämättä edes vastaa. Pitäköön siis tunkkinsa, kele. Eipä tarvitse soneraan enää turvautua, Tele2:n kirje tuli tänään sisältäen sen uuden liittymäkortin. Joten uusi numero on siis käytössä.

T:lla on ollut ongelmia kätensä kanssa viime aikoina. Se on vissiin jotenkin revähtänyt tai lihakset jumissa ja särkee koko ajan. Kahdesti se on käynyt kiropraktikolla, ja syö särkylääkkeitä kun leipää. Ja yleensä kun siltä ei saa lääkkeitä kurkusta alas edes väkisin. Vähän on turhaantunut olo kun näkee (ja kuulee) että toinen on tosi kipeä eikä voi itse tehdä mitään. Toivottavasti se paranee, kun alle kahden viikon päästä pitäisi lähteä sinne reissuun.

Kysyin tänään T:lta onko täällä laitonta ampua lokkeja. Ei kuulemma ole. Alkaa pikkuhiljaa nyppimään kun ensin ne pitää soidinmenoja pihalla (eikä mitenkään hiljaa), ja näkyvät kaiken lisäksi pykäävän pesää piipun juureen. Taidan huomenna käydä kurkkaamassa josko sen saisi sieltä alas. Seuraavaksi pitäisi sitten miettiä jonkun sortin aseen hankkimista. Ilpparikin käy paremman puutteessa, ja sen jälkeen voikin alkaa harjoittelemaan liikkuvaan maaliin...

Yritän muistaa näpsiä taas välillä vähän valokuvia, vaikka tuosta meidän pihaprojektista. Olen unohtanut koko kameran kun on ollut muutenkin puuhaa. Jospa seuraavaan postaukseen saisi taas liitettyä muutaman räpsyn. Niistä toissaviikon rippijuhlistakaan en ole vielä saanut kuvia..

Juhlia sekä shoppailua

Viime viikonloppuna päätin sitten käydä kirkossa. Päätöstä edesauttoi rippijuhliin tullut kutsu, jossa minut mainittiin "rakkaimpana". (Kysyin tietenkin ensin, että kenet T meinaa mukanaan viedä..) Kokemus oli yllättävän positiivinen, vaikka suurin osa jutuista meni vähän ohi. Pappi naureskeli ja kertoi saarnassansa vitsejä huitoen kuin heinämies joten tunnelma oli huomattavasti vähemmän pönöttävä kuin vastaavassa suomalaisessa tilaisuudessa. Sangen viihdyttävää, siis.

Itse rippijuhlat olivat huomattavasti juhlallisemmat kuin missä olen käynyt. Vieraita oli noin 60, ja pöydät oli katettu juhlavan kauniiksi rippilapsen kuvia ja paikkakortteja myöden. Juhlakalu istui esillä niinkuin hääpari ikään, vanhemmat molemmilla puolillaan. Oli puheita ja valokuva-slideshow lapsuudesta. Parasta kekkereissä oli kuitenkin ruoka, varsinkin kun päästiin jälkiruokaan asti.. Täytekakkuja oli valehtelematta ainakin 10! Oli ihan perinteistä kermakakkua, suklaakakkuja, marenkiunelmia jne. Niin taivas! Meillä unohtui kamera, mutta kuvia tulee sit kun mä niitä saan muilta juhlissa olleilta.

Kyseinen viikonloppu oli muutenkin pyhä, Suomessa tunnettua helluntaita kutsutaan täällä nimellä pinse, eli saatan lanseerata täällä uuden sanonnan: "Pyhä Pinse" :)

Muuten viikko on mennyt pihahommissa, kelien vihdoin sen salliessa. Etupihalle rakentuu kovaa vauhtia muuri, ja sen valmistuttua päästäänkin rakentamaan terassia. T armollisesti auttoi kaivamaan valtaosin ruusupuskista ylös, mihin saattoi vaikuttaa se että herralla oli käytössään traktori millä kaivaa...

Tänään poikettiin T:n siskon kanssa Kilpisjärvellä ostoksilla, ja saatiin siihen kulumaan ansiokkaasti melkein koko päivä. Ne jotka on Kilpisjärvellä käyneet, tietävät että shoppailumahdollisuudet siellä ovat melkoisen rajalliset, eli saavutus oli melkoinen. Perimmäinen syy reissuun oli mun uuden kuivapukuni saapuminen ko kylän Matkahuoltoon. Samalla tuli luonnollisesti täydennettyä suklaa- ruisleipä- ja sipsivarastoja. Ikäväkseni huomasin ettei putiikissa ollut vieläkään niitä täydellisiä sipsejä, mutta tuli ostettua niiden low fat-versiota pari pussia. En oo vielä maistanut, joten en tiedä miten suuri pettymys tulee.

Huomenna lähdetään ajelemaan Hognfjurdeniin Västerostreffeille. Tämän kesän eka kokoontumisajo, matkaa yhteen suuntaan noin 400 kilsaa. Kekkereistä mahdollisesti enemmän ens viikolla :)

Tromssa hiljenee (mutta minä en..)

Parit kuvat

Tällä viikolla istuttiin yhtenä iltana T:n siskon kanssa meidän pihalla, ja yhtäkkiä yläpuolella liiteli merikotka. Hirveellä vauhdilla tietenkin sisältä hakemaan kameraa, mutta tietty se oli jo ehtinyt vähän kauemmas siinä vaiheessa kun pääsi kameran kanssa pihalle. Yhden kohtalaisen kuvan sain kuitenkin, vaikka se onkin vähän epätarkka. Kyllä siitä kuitenkin erottaa että lintu siinä on :)



Samalla tuli näpättyä kuva samaisen siskon koirasta. Havva on jo kuuden vanha, mutta sillä on uskomattomasti energiaa. Keppiä tai frisbeetä pitäisi nakella jatkuvasti, ja vaikka siinä vuorottelee niin kolme ihmistä väsyy nopeammin kun koira. Käsittämätön murre :) Jos rotua mietitte, niin se on lammaskoiran ja muistaakseni kultaisen noutajan sekoitus, eli aito seropi. Samasta kuvasta näkee meidän pihan upean (?) nurmikon. Juurikin olin pihalla haravoimassa, ja hoksasin että se taitaa olla jokseenkin turhaa työtä. Koko piha on sammalta josta kasvaa heinää, eli se pitänee myllätä kokonaan ympäri ja istuttaa se nurmikko uusiks. Saattaa olla parempi tehdä se kääntäminen koneella, vaikka kilot varmaan sais kyytiä jos alkais hosumaan lapion kanssa!



Tuosta viimeisestä kuvasta näette mitä tarkoitan kun sanon että Hurtigruten menee takapihalta. Kuva on otettu olkkarin ikkunasta. Jos ette tiedä mikä kyseinen paatti on, niin voitte katsoa vaikka tuolta: Hurtigruten
Se kulkee tuosta ohi kahdesti päivässä, mutta jostain syystä sitä aamuista en oo vielä nähnyt...